Kaipaakohan joku teistä blogini lukijoista hermovoimaa?
Entä merkillisellä tavalla sisäistä varmuutta
tai halua toisinaan peräti hurmaantua?
Tässä tarinassa selviää yllämainittujen kaihottavien
asioiden salaisuus kun paljastuu mitä Liisa kertoi Eilalle.
Hyvän unen tuoja, on kuvan SILO yöpaita.
Nainen kaipaa silkin suloista hyväilyä päivisinkin...
Reippailevan tytön kesäkerrasto on UNTUVA-kerrasto.
Kesäisin ovat kauniit SILO-leningit verrattomat...
Juhlatunnelma alkaa puvusta. SILO valmistaa juhlapukujakin.
Kylmempinä vuodenaikoina käytetään villakudospuseroita.
SILON pienikuvioisesta villakudoksesta valmistettu puku.
Kaunis aamutakki on käytännöllistä pikku ylellisyyttä.
Lämpimät vuodenajat vaativat SILON silkkisiä puseroita.
Vangitsevasta ja vakuuttavasta puheesta huolimatta en voi sietää tuon ajan muotia ollenkaan enkä suostuisi sonnustautumaan noihin SILO-pukuihin ;-) ;-) Saisin sellaisen sitä paitsi ihan varmasti pesuohjeitten kanssakin pilaantumaan.
VastaaPoistaOnneksi tuossa esitteessä ei kuvattu talvitakkimuotia, se olisi jo sattunut silmiin!
Poista80-luvun olkatoppauksiakin pahempaa olivat nimittäin tuonaikaiset talvitakit, täysin pitävällä pokalla hennolle xs-kokoiselle naiselle viskattiin xxxxxxxl-kokoinen talvitakki päälle. Minusta se on aivan käsittämätöntä vaikka joistakin näistä mekoista kyllä pidän.
Missäs näitä SILOJA myydään? ;-D
VastaaPoistaVeikkaanpa että kirpputorilta taitavat nykyään lähimmät silot löytyä ;)
Poista:D Minulle hermovoimaa kiitos! Minakin haluan siloa ylleni, ihan mahtavaa sanailua tassa Liisan ja Eilan kesken.
VastaaPoistaHaluaisin itse tietää mahdettiinkohan sitä oikeasti puhua tuohon sävyyn silloin kun 30-40-luvuilla tavattiin tuttavia? :D
PoistaKyllä lähtisin heti kauppaan, jos tämä herttainen mainos olisi yhtään uutukaisempi!
VastaaPoistaNiinpä niin sielunsisar, minä tekisin samat temput!
PoistaOotko nähnyt näitä täällä: http://www.flickr.com/photos/turun_museokeskus/sets/ Työtä ja sen tekijöitä-otsakkeen alla, pari kuvaa Silon tehtaalta, ompelijattaret työn touhussa. Monta muutakin mielenkiintosta kuvaa löytyi tuolta.
VastaaPoistaKiitos linkkivinkistä, jäin ihan fiilistelemään noiden kuvien ääreen. Aivan kuin aikamatka. <3
PoistaAaaah! Kuvissa on niin ihania asuja ja ensimmäinen kommentoija lyttää ne täysin :D sieluun sattuu! Nuo asut ovat siis 30-lukua, yksi lemppareistani. Ne jättikokoiset takit tulivat vasta 40-luvulla. 30-luvun talvitakit olivat vielä hyvinkin siroja. 40-luvun muodissakin pidän oikeastaan kaikesta muusta paitsi niistä jättitakeista. Itsehän ottaisin jokaisen kuvien asun kirkuen :D
VastaaPoistaKiitos kun selvensit!
Poista20-luku on hanskassa mutta 30- ja 40-luvut menevät hyvin sekaisin. Tai ei enää 40-luvun ihan loppupuoli mutta paljon on näissä muotiasioissa vielä oppimista. Minä pidän itse kovasti tuosta kesäisestä leningistä :)
Joo, noiden kahden vuosikymmenen erottaminen toisistaan on ehkä kaikkein hankalinta, ja se 40-luvun loppupuoli onkin helpompi koska tyyli alkoi jo hakea sitä 50-luvun muotoa: kapeita vyötäröitä ja leveämpiä hartioita ja kellohelmaa jne.
Poista30 ja 40-luvun erottamiseen on pari jippoa. Kun katsoo kuvia niin 30-luvulla hiukset olivat vielä hyvin päänmyötäisiä, lainekampauksia ja sieviä pieniä kiharapilviä niskan ympärillä tai ehkä jotain nutturasykeröitä niskassa. Silhuetit olivat kuvissa pitkiä ja kapeita, aika suoriakin vaikka vyötärö onkin jo palannut 20-luvun jäljiltä takaisin sinne vyötärölle. Piirroskuvissa mallit ovat pitkiä ja hoikkia ja kutakuinkin tasapaksuja ja aika rinnattomia, jalkojen pituutta on liioiteltu jo silloin, eli selkä näyttää kuvissa suhteettoman lyhyeltä. Etenkin arkihameet olivat pääsääntöisesti koko vuosikymmenen lähes suoria ja pituus oli puolisääreen. Vasta aivan vuosikymmenen lopussa, sodan alkaessa alkoivat helmat leventyä ja lyhentyä. Sota-aikana kun kaikesta oli pulaa, pukuun sai käyttää vain tietyn määrän kangasta, siksi helmat olivat juuri ja juuri polvet peittäviä. Samalla suora tasapaksu silhuetti alkoi muuttua vähän kurvikkaammaksi kun helma leveni ja yläosaankin tuli vähän volyymiä. 40-luvun tyypillinen leikkaus oli sellainen rintojen alla tai jopa niiden päällä kulkeva vuorenhuippumainen sauma joka on rintojen välissä ylempänä terävänä huippuna. Rintojen kohdalla saattoi saumassa olla rypytystä.Mä voisin jatkaa tästä vaikka miten pitkään, mutta noi nyt ensialkuun vinkkeinä, isäntä tuolla eteisessä hoputtaa kauppaan ;)
Okei! Huh, tämä oli paras ja selkein tiivistelmä aiheesta jonka olen saanut! Ensi kerralla osaan tarkkailla kampausta, silhuettia ja hameen mallia. Ja nyt kun mainitsit niin muistaakseni muutamassa kaikkein vanhimmassa lehdessäni (olivatkohan Eevoja?) olen ihmetellyt tuota säärten ja jalkojen pituutta ylipäänsä kun se näyttää nykykatsojan silmiin niin ihmeellisen kummalliselta. Kiitos vielä!
Poista