My little pony - värityskirjani ja puhetta muista kirjoista

Oli hauska löytää varastosta tällainen.

On kyllä ihme etteivät sitä ole hiiret pistelleet

poskeensa ja pesiensä täytteeksi, sen verran moni

muu lehti oli selvästi joutunut talvipakkasten 

hätystelemien hiirten lämmikkeeksi ja viihteeksi.

 

Nämä muutamat ponit olivat jääneet minulta värittämättä. 

Aika söpöjä eivätkös?

Arvoituksia ja ilmoitus

Eräs kirjaharrastukseni koskee 

vanhoja 50-60-lukujen äidinkielen oppikirjoja.

Onnistuin haalimaan näitä käsiini jo lapsena, 

lähinnä koulusta jossa oli vanha kirjasto.

Oppikirjoilta nämä eivät tunnu sillä ne ovat pikemmin satukirjoja ja sisältävät

 pieniä runoja ja loruja, kertomuksia suomen historiasta sadunomaisesti 

kerrottuna ja mielikuvituksellisia, välillä raakojakin tarinoita

 joissa on opettavainen loppu.

 Nämä kirjat henkivät aikansa mentaliteettia joka lisää niiden

 viehätystä paljon ja soma kuvitus on kuvaannollinen

 kirsikka kakun päällä.

Sunnuntai-illan ja tulevan maanantain ratoksi

 tässä muutamia arvoituksia neljännen luokan oppikirjasta. 

Kukapa nykylapsi tai edes nuori aikuinen osaisikaan vastata näihin!

Kuvat arvoitusten vieressä antavat onneksi vinkin vastauksesta.

 

Pupuleipomoa voi nykyään seurata myös facebookissa.

Kirjoittelen sinne niitä pikkujuttuja ja uutisia jotka eivät blogiin pääse.

KLIK

Leppoisaa loppuiltaa arvoitusten parissa! 

 

Sota- ja pula-ajan keittokirjat

Tässä muutamana päivänä olen lueskellut suomen sodista kertovaa kirjaa joka keskittyy erityisesti naisten työpanokseen ja pärjäämiseen sodassa. Kirjasta myöhemmin enemmän mutta sotajuttujen lisäksi siinä sivutaan aina välillä joillain pikkuinfoilla pula-ajan ruokia.

 Jostain syystä kaikki ruokajutut kiinnostavat aivan erityisesti 

itseäni ja mitä hurjempi resepti sen enemmän siitä innostun. 

Ei puhettakaan että sitä ruokaa itse ryhtyisin laittamaan 

tai edes toisen laittamana maistaisin mutta jotenkin 

ihmeesti ne mitä hulluimmat reseptit vain kiehtovat?

Ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikana suomessa oli kova elintarvikepula ja senaikainen, v. 1917 ilmestynyt kirja latoo reseptejä esim. verikakkuihin, savustettuihin lehmän utareisiin, sorkkarasvaan ja heinissä keitettyihin herneisiin, onpa opastettu myös miten raaoista perunoista voisi tehdä hiivaa.

Uppouduin näiden mielenkiintoisten esimerkkien innoittamana tutkimaan yleisemmin sota-aikojen reseptejä ja selviytymisvinkkejä ja siinä törmäsin jälleen uudenlaiseen sota-ajan keittokirjaan. Nimittäin amerikkalaiseen. Joka on piirretty.

(Kuvat suurenevat kun klikkaat niitä.)

Varsinainen sota-ajan kirja tämä ei ole sillä se on ilmestynyt Englannissa vuonna 1946 jolloin sota oli jo ohi mutta säännöstely jatkui.

Kirjan nimi on "PATSY'S REFLECTIONS, LEARN TO COOK BY PICTURES" ja se on täynnä eksoottisia reseptejä ja neuvoja korvikkeiden valmistamiseen.

Alun perin kirjan sarjakuvastripit julkaistiin Daily Mirror-nimisessä lehdessä tuoden
kotirouville joka päivä huvia ja hyötyä.

Tämä kirja on suunnattu erityisesti nuorille vaimoille
jotka ovat juuri lähteneet äitinsä helmoista aviopuolisonsa
kotiin ja joka nyt opettelee nuorekkaalla tavalla kokkaamaan
sekä taloudellisesti että maistuvasti.

Reseptejä on satoja ja useimman lopussa työstä palannut pukuun sonnustautunut aviomies Peter kommentoi Patsy-pikkuvaimon kokkailuita vaihtelevin sanoin.

Patsy etsii neuvoja kokkailuihin naapurinrouvilta sekä äidiltään.

Mietin että onkohan tuolla Peter-puolisolla pieni ihastus naapurin Joania kohtaan, tuossa vasemmassa kuvassakin kehuu tämän kosketusta

Ehkä se on jotain hienovaraista vihjailua? :D

Tässä Peter palkitsee nuorikkonsa elokuviin viemisellä.

 Tässä opetetaan taloudellista uunin käyttöä. joka ritilälle oma ruokansa paistumaan.

Ihanan ällöttäviä reseptejä löytyy, miten olisi 

suklaamakaronivanukasta ja haudutettua kurkkua?

Entäs hyvää valaanlihasipulipihviä?

Tai sitten mahalaukkua tomaatin kera?

Minusta tämä on ihana kirja, niin aikansa mukainen, joka reseptissä on melkein erilainen esiliina ja

kaikki kampaukset ovat niin viimeisen päälle.

 Pula-ajasta kertoo se että monessa reseptissä neuvotaan miten korvata maito, munat, voi ja toisinaan

 liha kermavaahdosta puhumattakaan. Melkein kaikki paistetaan laardissa ja

joka toisen aterian jokin valmistusaine ovat leivänmurut jostain syystä.

Pisteitä eli ilmeisesti jonkinlaisia ruokakorttipisteitä
laskettiin tarkasti ja jos kyseessä on erityisen hieno resepti jossa
 käytetään kuin käytetäänkin esim. voita laardin ja margariinin sijaan,
 tulee sarjakuvaan varmasti hahmo heristämään sormea ja kysymään tietääkö
 ruoanlaittaja miten monia pisteitä joudut kuluttamaan tämän kakun takia??

Keittokirja opetti siis lukijoilleen myös säästäväisyyttä ja harkintaa taloudenpidossa.

Peterkään ei siis saa vanukkaidensa päälle kermaa vaikka valittaa ja katsoo Patsya pahalla silmällä.

 Onneksi miespolo sai jossain vaiheessa maalaisserkuilta syntymäpäivälahjaksi munia ja voita ja antoi positiivista palautetta Patsyllekin.

Minusta tämä oli aivan ihana löytö ja tästä kuulette vielä myöhemminkin!

Huoleton on vaimoton

Asialistallani olivat tänään joulusuklaa-alennusmyynnit ja
 poikkesin samalla myös kirppiksellä. Tulin vilkaisseeksi ilmaislaatikkoa
 ja poimin sieltä mukaani tällaisen kirjan josta arvelin löytyvän viihdearvoa.

 Huoleton on vaimoton. Miksi mies menisi naimisiin? Ensipainos v. 1969.

Minulla on media- ja kirjanlukutaitoa mutta en ensin meinannut
 saada selvää tästä kirjasta. Että onko se ihan kieli poskessa kirjoitettu vai ihanko

siinä olisi asiaakin. En ole vieläkään täysin perillä asiasta mutta hauskaa on ollut.

Olen kuitenkin kallistumassa siihen arveluun että tämä on hauskasti ja humoristisesti
 kirjoitettua vakavaa asiaa! Ei siis ihan pilailumielessä tehtykään!

Kirja alkaa filosofisilla mietelauseilla kuten:

"Alussa prinssi suutelee enkeliä. Lopussa kaljupäinen
 mies suutelee pöydän yli lihavaa naista."

ja

"Mies joutuu joskus pohtimaan ikuista kysymystä, 
mennäkö naimisiin. Nainen ei ajattelekaan mitään muuta."

Tämä ensiaukeama kertoo mistä kirjassa
 on kyse ellei se nimestä tullut selväksi. 

Kyllä, tämä kirja ihan oikeasti listaa syitä miksi
miehen ei missään nimessä pidä ikinä mennä
 naimisiin ja kirjassa on peräti 118 sivua!

Tässä on havainnollistavaa kuvitusta mitä
tapahtuu jos mies menee naimisiin.

Tällaiseksi nainen muuttuu avioliitossa! 

Kiinnittäkää muuten huomionne kuvitukseen, tässäkin
 peitossa psykedeelisiä kuvioita 60-luvun lopun tyyliin
ja piirrostyyli on aikansa mukaisesti lennokasta
 ja hulmuavaa!

Kirjassa on muutama lyhyt sananen myös naisille:

"Ilmainen neuvo tytöille:

 mene naimisiin jos kykenet. 

Nai ensimmäinen kaveri jonka saat koukkuun!"

Näin nainen ajattelee. 

Nuo sydänlasit! Rakkauden retrolasit! 

Peter pan-kaulus minarissa, lapsikin on 
kapalossa, taitaa olla unohdettu tapa.

Kirjassa käydään läpi todella tarkkaan
mitä avioliitto on ja miksi se ei kannata.

Avioliiton kaari käydään läpi alusta loppuun, eli avioeron
 kuvailuun saakka ja ellei vieläkään tästä miespolo tajua niin
 lopussa on kymmenkohtainen tarkistuslista. Otsikkona on "haluan
 mennä naimisiin koska..." johon annetaan eri syitä jotka
tehokkaasti kumotaan.

Kirjan lopussa on vielä tekstistä erillisiä liitteitä joissa
 kerrotaan tutkimuksista joiden mukaan avioliitto
aiheuttaa mm. nivelreumaa ja mahahaavaa.

Lopuksi viisauden sanoja.

"Ellei olisi avioliittoja, ei olisi aviottomia lapsia."

"Rakkaus on radikaalein tapa tehdä miehestä idiootti."

"Kaikki avioero-ongelmat ovat peräisin avioliitosta."

"Kaksiavioisuus on sitä että on yksi vaimo liikaa. 

Yksiavioisuus on ihan sama asia."

Kavahda mies! :D

Vanhat valokuvat, viattomuuden vuosikymmen, suomalaisen elokuvan erotiikkaa

Kirjaston poistohylly ja yhden euron kolikko.

Tämä on sitä sarjaa jollaista voidaan kutsua aikuisten katselukirjoiksi.
Tekstiä ei ole mutta kuvia monimerkityksellisyyksineen kyllä löytyy.

Eli silmäkarkkia!.

Kirjan arvostelu löytyy tästä hesarin sivuilta.

Pahoittelen kuviin skannautuneita marsunkarvoja,
lauma juoksenteli kirjan päältä kerran jos toisenkin. Taisivat tykätä myös.

Mikseivät miehet enää nykyään suutele naisia kädelle?
Eivätkö miehet tiedä millaisen vaikutuksen se naisiin tekisi?

 Entäs univormut. Missä ovat univormut?

Voin kuvitella että tässä ollaan lähdössä aittavierailulta aikaisin aamulla.

Käsi pystyyn, onko kukaan teistä ollut koskaan
vappuna yhtä tyylikäs?

Minä en ainakaan ole.

Todella Kohtalokas Nainen. 

On kiva huomata että hän on myös normaalipainoinen ja silti seksikäs.
Tai ehkä juuri siksi. Luuviuluja tästä kirjasta ei löytynyt yhäkään kappaletta.

Tässä mahakas isäntä lienee ehdoittelevan sopimattomia.

 Katsokaa lisäksi tuota tupaa.

Kakkuvuoat rivissä savikulhojen alla, koruton puupenkki, tuo uuni...

Ja neidin asu!

Katse ja kohtalokas kosketus.

Voi!

Oi, oi :)

Herttoniemi pihakirppis / Siivouspäivä /

Kävin tänään Herttoniemen pihakirppiksellä.

Minusta tällaiset tempaukset ovat hauskoja. Ei ole tarvetta maksaa kalliita hintoja kirppispöydästä, turhasta krääsästä pääsee eroon ja sen voi korvata jollain kivemmalla krääsällä :)

Herttoniemen asukkaat olivat siis kärränneet kerrostalojensa ja omakotitalojensa ja yleisesti vain katujen varsille myytävää. Kuhina oli kova jo aamukymmeneltä ja itsekin löysin muutaman ponin.

Tästä on paljon sanottavaa. Ensinnäkin että on hirveän herttaista miten kasariponi tämä on.

 Diskoraidat kyljessä, krepattu tukka, turkoosi silmämeikki ja vaikka tämä poni on GREAT HAIR Ringlets jonka pitäisi olla tuttu poikkeuksellisen pitkästä harjasta niin oli joku lapsi kyllästynyt totaalisesti sen vaikeahoitoisuuteen ja krouvisti tehnyt sille aidon kasaripunkkarin joka tyyliin paremmin toki sopiikin.

Lisäksi nimensä hämmentää minua. Syyt löytyvät tästä ja tästä.

Mikä himo Hasbrolla on ollut nimetä niin monta ponia niin harhaanjohtavan samoin?

Tästä olin iloinen. Daddy sweet celebrations oli niin hyvässä kunnossa, siis todella tahmainen ja likainen kylläkin. Lisäksi otsatukkaa on napsittu aivan aavistuksen mutta muuten harja oli ihanan silkkinen. Rakastan tämn ponin värejä. Tuo smaragdinvihreä väri on aivan upea.

Lisäksi ostin Pony briden josta ei ole kuvaa, se saa mennä kahden muun Pony brideni kimppaan... Ponit maksoivat vain 50 senttiä kappale.

Kierrokseni jälkeen kaappasin itsekin ikeakassiin kirppikselle menossa olevia vaatteita, suuntasin katumyyjäksi ja istuskelin aurinkoisella mutta kylmällä nurmikolla muutaman tunnin tienaten kokonaista 17 euroa. 

Kassa ei pahemmin karttunut mutta minun ei olisi todellakaan muuten tullut istuttua kauniina aurinkoisena päivänä ulkona ja oli ihana hengitellä raikasta ilmaa ja katsella ihmisiä. 

Loppuvaiheessa tosin sormeni olivat pudota pois. Lueskelin samalla kirjaa Below stairs ja sormien altistaminen viimalle ja kylmille kirjan sivuille oli koitua niiden kohtaloksi. 

Tuo Below stairs on mielenkiintoinen kirja. Te jotka katselitte ihanaa Downton abbey-tv-sarjaa alkuvuodesta saattaisitte olla tästä kiinnostuneita. 

Kirja perehtyy tuonaikaisen palvelusneidin elämään ja työhön ja pitää  sisällään paljon sellaisia mielenkiintoisia pikkujuttuja joista olen kiinnostunut.

Lukemiseni keskeytyi kohtaan jossa kertoja Margaret on kuvailemassa herrasväen arkipäivällistä johon yksistään kuului viisikin eri ruokalajia alkaen kirkkaasta keitosta jonka päältä Margaret-raukka joutui kuorimaan loputtomia kerroksia rasvapisaroita saadakseen keiton aivan kirkkaaksi, työ jota hän inhosi. Margaretin muu arki oli toki rasvapisaroiden kuorintaa huomattavasti raskaampaa.

Lopulta oli aika kerätä kimpsut ja kampsut ja palata sisätiloihin lämmittelemään. Oli oikein mukava päivä, kylmä mutta aurinko oli aivan ihana ja uskomatonta miten paljon erilaisia kevätkukkia pursui joka nurkalta. Keltaisia ja sinisiä ja punaisia ja valkoisia. Luonto keväällä on niin kaunis.

Jos teitä kiinnostaa vastaava tapahtuma niin teillä on toivoa vaikka tämä tapahtuma menikin sivu suun; Sivustolla siivouspäivä kerrotaan tarkemmin pääkaupungin yhteisestä massiivisesta kirppistapahtumasta joka on lauantaina 12.5. Itse missaan kemut mutta menkää te.

"On aika siivota vintit, ja vaihtaa kodin tyyli. Kevätsiivous muuttaa lauantaina 12.5. Helsingin isoksi kirpputoriksi ja markkinoiksi, jolloin kuka tahansa saa tuoda ylimääräiset tavaransa kadulle annettavaksi tai myytäväksi. Ja shoppailla itselleen naapuruston parhaat löydöt. Tänä yhtenä siistinä päivänä saa myös myydä itse tekemiään ihanuuksia, esimerkiksi lapset omia askartelujaan."