Joulukuun loppu häämöttää mutta tiesittekö
että joulun aika silti edelleen jatkuu?
Nettini on pätkinyt viimeiset pari viikkoa
jatkuvasti ja turhauttavasti mutta sen vähän perusteella mitä
blogilistani otsikoita olen silmäillyt, on näköjään moni huoahtanut
helpotuksesta kun joulu on tältä vuodelta ohi.
Väärin!
Ei ole, joulun aika jatkuu edelleen nuutin päivään
saakka eli ensi kuun 13. päivään saakka.
Silloin "paha nuuti joulun pois viepi"
joten joulusta ei vielä tarvitse eikä kuulukaan luopua.
Joulun jatkumisen kunniaksi siis pieni joulujuttu.
Aivan 1900-luvun alkuvuosina ilmestyi lehti nimeltä Jouluporsas.
että joulun aika silti edelleen jatkuu?
Nettini on pätkinyt viimeiset pari viikkoa
jatkuvasti ja turhauttavasti mutta sen vähän perusteella mitä
blogilistani otsikoita olen silmäillyt, on näköjään moni huoahtanut
helpotuksesta kun joulu on tältä vuodelta ohi.
Väärin!
Ei ole, joulun aika jatkuu edelleen nuutin päivään
saakka eli ensi kuun 13. päivään saakka.
Silloin "paha nuuti joulun pois viepi"
joten joulusta ei vielä tarvitse eikä kuulukaan luopua.
Joulun jatkumisen kunniaksi siis pieni joulujuttu.
Aivan 1900-luvun alkuvuosina ilmestyi lehti nimeltä Jouluporsas.
Näillä jouluporsailla olen huvittanut itseäni jo aika paljon, minusta niissä on aivan hulvattomia juttuja ja ne kertovat hyvin aikansa elämästä sekä ajattelutavasta ja myös todistavat että huumori oli sata vuottakin sitten osuvaa ja edelleen tänä päivänä hauskaa.
Lehtien sisältöinä oli erilaisia runoja, kertomuksia, vitsejä sekä pilakuvia.
Lehtien sisältöinä oli erilaisia runoja, kertomuksia, vitsejä sekä pilakuvia.
Kaikki tarinat eivät edes liity millään tavalla jouluun vaanlehden oli tarkoitus nykyisten vappulehtien tavoin tuoda iloa ja myös suuria tunteita joulun ajan koteihin ilman ihmeempää teemaa. Murheellisia haikeitakin pätkiä lehdistä siis löytyy kuten surullinen tarina juoposta. Lehdessä on myös lukijoiden lähettämiä runoja kuten Madatias Jussinpojan liikuttava viesti Mari-nimiselle tytölle. Mahtoikohan Mari koskaan saada Madatiaksen terveisiä?
Tämän viestin siivin toivotan teille kaikille leppoisaa ja yhä edelleen jatkuvaa joulua!
Jo tuli joulu jongersi
tuo juhla justiin meille,
siksipä aijon hankkia
itseni vieraaks teille
Kai joulu-kekrit pidätte,
miss pöydäll on jouluporsas
ja mahapahaa kiitätte
kun jaksaa paljon syödä.
Siit pomppelia punssaatte
ett törinätä riittää
jos mutinoitte kuinkakin
niin älkää riitaa siittää.
Jos sitten tora topsahtaa
niin pois pojat tukkanuotta
se asja näät, kun juota saat-
ei tarinoida suotta.
*
*
-Uskotko että suuteleminen on epäterveellistä niinkuin lääkärit sanovat?
-Jaa uskonko? Ukko Vartiainen yllätti minut viime viikolla
kun minä suutelin hänen tytärtään portailla ja sen jälkeen minä
sain olla vuoteenomana kolme päivää.
*
kun minä suutelin hänen tytärtään portailla ja sen jälkeen minä
sain olla vuoteenomana kolme päivää.
*
Tuli sodasta urho, näki armaansa
Mi toisen jo rinnalla kulki.
Hän mietti hetken, teki parhaansa,
Hänet kapakka syliinsä sulki.
Urho ryyppäsi viinaa,
ja lauleli vaan.
Miks surisin mä Miinaa,
uuden muijan mä saan.
Siks kallistan mä lasia,
kunnes loppuu tää sota.
Sitten selvitän asian.
Pullon muijakseni otan.
Pullon muijakseni otan.
Ma poika vanha vaivainen
nyt piirrän sanaa pari.
Ain hartahasti toivoen
ett lukisit tämän Mari!
Sä pahus sydämeni veit,
kuin korppi linnunpojan.
Oi miksi, miksi näin sä teit,
toit mulle tuskan kovan!
Mun täytyy sinut löytää nyt
ja omakseni naida.
Ei toiset tytönhyljätyt
mua rakastella taida
Siis katson ensi junaan päin,
ja uskon että tulet.
Ja hyppäät heti päistikkäin
mun syliin, suuni sulat.
Pökölässä karkausvuonna 1912 Madatias Jussinpoika
Opettaja: -Minkätähden me rukoilemme jokapäiväistä leipää?
Miksi emme pyydä leipää koko viikoksi tai kuukaudeksi?
Miksi emme pyydä leipää koko viikoksi tai kuukaudeksi?
Lauri: -Siksi että saisimme sen tuoreena
*
1.nen herra: -Tuolla Mattilalla on aina niin hiton hyvä onni.
2.nen herra: -Mitenkä niin?
1.nen herra: -Kun viime viikolla vakuutti itsensä 10.000 markasta ja nyt kuoli.
*
Kyllä se vaan miehen lujille ottaa sanoi Ukko Kaalperi
kun vihiltä päästyään akka eteisessä lapsen sai.
kun vihiltä päästyään akka eteisessä lapsen sai.
*
Visamaan Taavetti otti tässä tuonnoin eukon itselleen.
Taikka ei se silloin vielä ollut eukko, naiseläjä hän oli,
se Peltolan Manta, Perän Kallen vanha sussu.
Kun sitten oli parikymmentä viikkoa vihkiäisistä kulunut,
niin kääntyi Manta vuoteeseen ja työnsi pojan.
Taikka ei se silloin vielä ollut eukko, naiseläjä hän oli,
se Peltolan Manta, Perän Kallen vanha sussu.
Kun sitten oli parikymmentä viikkoa vihkiäisistä kulunut,
niin kääntyi Manta vuoteeseen ja työnsi pojan.
Taavetti oli kuitenkin kuullut että vanhan hyvän tavan mukaan
pitää kuitenkin neljäkymmentä viikkoa kulua vihkiäisistä,
ennenkuin eukko saa työntää lasta näkyville
pitää kuitenkin neljäkymmentä viikkoa kulua vihkiäisistä,
ennenkuin eukko saa työntää lasta näkyville
Tapaus saattoi Taavetin tiukkoihin mietteihin ja kun se ei
ottanut omin avuin selviintyäkseen, päätti hän turvautua
seurakunnan vanhaan pastoriin sillä hän arveli että
pastori just tarkalleen ne asiat tuntee.
ottanut omin avuin selviintyäkseen, päätti hän turvautua
seurakunnan vanhaan pastoriin sillä hän arveli että
pastori just tarkalleen ne asiat tuntee.
Kun Taavetti sitten oli pastorille esittänyt asiansa,
arvelunsa Mantan synnytyksen suhteen kun se hänestä
kävi niin kiireenvilkkaan,
hypisteli hän sitten lakkiansa ja tähysteli jalkoihinsa.
arvelunsa Mantan synnytyksen suhteen kun se hänestä
kävi niin kiireenvilkkaan,
hypisteli hän sitten lakkiansa ja tähysteli jalkoihinsa.
Mutta pastorikin oivalsi osansa ja sentähden hän
suurella vakavuudella selvitteli Taavetille että:
suurella vakavuudella selvitteli Taavetille että:
-Näetkös nyt Taavetti, kyllä luonnon laskut paikkansa pitää
eikä siitä tässäkään pääse mihinkään. Katsos nyt Taavetti, koko
propleemin ratkaisu käy näinikään:
vihkimisestä lähtien on Manta ollut raskaana kaksikymmentä
viikkoa ja sinä olet ollut isä kaksikymmentä viikkoa, niin tulee siitä
yhteensä neljäkymmentä viikkoa - täys määräaika pojan tulla.
eikä siitä tässäkään pääse mihinkään. Katsos nyt Taavetti, koko
propleemin ratkaisu käy näinikään:
vihkimisestä lähtien on Manta ollut raskaana kaksikymmentä
viikkoa ja sinä olet ollut isä kaksikymmentä viikkoa, niin tulee siitä
yhteensä neljäkymmentä viikkoa - täys määräaika pojan tulla.
-Jaa niin onkin ja kuinka selevä!!"
- valkeni Taavetillekin äkkiä ja hän katseli kattoon.
Kiitteli pastoria vaivoista ja meni hyvillä mielin
kotiinsa ristiäisiä puuhaamaan.
Mierolais-ukon joululaulu
Mä mieron taivalta kuljen vaan,
täten päilyviä päiviä vietän.
En surua kanna mä konsanaan,
sen muiden niskoille heitän.
Oli ennen mullai huolta puuhaa,
kun ol mulla oma koti.
Eukko, hän mulle ain tahtoi huutaa,
ja kakarat keskenään soti.
Ois pitänyt uunilla makata,
ja syleksiä seinän rakoon,
vaan täytyikin lapsia hakata,
välist juosta myös eukkoa pakoon.
Välist tahtoi nälkäkin vierailla,
ja istua pöydän päässä,
kyllä ahkeraan koitin tienailla,
mutt usein oli perhe häässä.
Mutta poikani suuriksi varttuivat,
oikein tukeviks jehuiks,
sekä tyttöni pulleoiks paisuivat,
vaikka millään muotoo en kehuis!
- valkeni Taavetillekin äkkiä ja hän katseli kattoon.
Kiitteli pastoria vaivoista ja meni hyvillä mielin
kotiinsa ristiäisiä puuhaamaan.
Mierolais-ukon joululaulu
Mä mieron taivalta kuljen vaan,
täten päilyviä päiviä vietän.
En surua kanna mä konsanaan,
sen muiden niskoille heitän.
Oli ennen mullai huolta puuhaa,
kun ol mulla oma koti.
Eukko, hän mulle ain tahtoi huutaa,
ja kakarat keskenään soti.
Ois pitänyt uunilla makata,
ja syleksiä seinän rakoon,
vaan täytyikin lapsia hakata,
välist juosta myös eukkoa pakoon.
Välist tahtoi nälkäkin vierailla,
ja istua pöydän päässä,
kyllä ahkeraan koitin tienailla,
mutt usein oli perhe häässä.
Mutta poikani suuriksi varttuivat,
oikein tukeviks jehuiks,
sekä tyttöni pulleoiks paisuivat,
vaikka millään muotoo en kehuis!
Rakastavaiset ovat kiivenneet korkealle vuorelle
kuhertelemaan ja katselemaan taivasta.
-Täällä me nyt olemme, kahden! Huudahtaa sulho.
Morsian (uskonnollinen): Minusta tuntuu kyllä että täällä on joku kolmaskin,
hyvin lähellä meitä!
Sulhanen (säikähtäin!) -Mitä!? Ovatko asiasi nyt niin huonosti!!
On pöytiin lajiteltuna
herkkuja kymmenin:
on joulukalja kuohuva
ja piimä, kokkelin.
Vadissä läski lötköttää,
silakka, sipuli,
ja jälkiruokaa imelää,
on lanttutuuvinki.
Niin kuka mainitakaan vois,
mit hyvää joulu tuo!
Voi, joulua jos aina ois,
ja piisata pidot nuo!
Kas silloin vatsat paisuisi,
ja samoin jalatkin,
sais työtä pukukankuri,
ja uupuis suutari.