lauantai 9. marraskuuta 2013

Haaste


Olen saanut haasteita ja ajattelin tänään ottaa vastauspäivän.

Näitä on hirveän kiva saada, vastauksia miettiessä tulee
samanlainen tunne kun silloin lapsena kun täytti ystäväkirjoja.

Nämä vain ovat jääneet tuonne luonnoskirjoitusten puolelle roikkumaan,
 osa kysymyksistänne on ollut niin kinkkisiä etten ole tiennyt mitä vastata
ja sitten olen vain tallennellut tämänkin kirjoituksen luonnoksiin vaan
ei kai tämä ole niin vakavaa.

Kiitos siis tästä jo jokin aika sitten
tulleesta mukavasta haasteesta N.

Näiden lisäksi Tosivanhan puolelle tulee tässä pian
vastaus kahteen muuhun saamaani haasteeseen
jotka sisältönsä puolesta sopivat paremmin sinne.

Koivukukkulalta tullut haaste menee näin:

" Haasteen säännöt...

    1. Jokaisen pitää kertoa 11 asiaa itsestään
  2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen
  3. Täytyy keksiä 11 uutta kysymystä
     4. Täytyy valita 11 bloggaajaa
5. Täytyy kertoa kenet on haastanut
  6. Ei takaisin haastamista

Minulta kysyttiin:

 1. Mikä on lempivuodenaikasi?

 Kesä!

2. Osaatko kävellä puujaloilla?

En ole koskaan kokeillut.

 3. Valvotko täydenkuun aikaan?

Valvon usein öisin koska se on itselleni miellyttävin vuorokaudenaika.
 Valvon siis todennäköisesti täydenkuun aikaan ja muinakin aikoina.

4. Osaatko leipoa ruisleipää?

En ole koskaan muistaakseni leiponut ruisleipää
mutta olen hyvä leipuri ja olen aika varma että
ruisleipäkin onnistuisi.

5. Mikä on lempiherkkusi?

Kysyn tätä mielelläni muilta mutta tähän on kuitenkin melkein
 mahdoton vastata. Ei ole yhtä ylitse muiden. Makea on ihanaa.
Niin granaattiomena kuin halvin euroshopperin
ikuisesti säilyvä kuivakakkukin.

6. Omena- vai appelsiinimehu?

Appelsiinimehu, tuorepuristettuna.

7. Pidätkö rannekelloa?


  En. Kello ja aikataulutus ahdistaa minua.
Lisäksi rannekello fyysisenä elementtinä ahdistaa.
Se on niin kiristävä ja en pidä ajankulun muistuttamisesta.

8. Minne haluaisit matkustaa?
  Minne vain. Se keski-amerikka nyt aina kiinnostaa.
ja kaikki toiset planeetat! Haluaisin asua Star trekin Enterprise-
aluksella tutustuen eri maailmoihin.

9. Makea vai suolainen?

Makea, makea. Aina makea.

10. Asutko yli 100 km päässä lapsuuskodistasi?

Kyllä.

11. Inhoatko haasteita?

En :)

Ja 11 asiaa minusta ovat... Onkohan enää sellaisia joita en ole
 vielä kertonut mutta kehtaisin kertoa? :) Anteeksi jos toistan itseäni.

1. Kun ahdistun, näen unta hampaista.


Hampaani alkavat unessa heilua, lopulta lähtee suureksi järkytyksekseni yksi.
Syljen sen pois ja koettelen kielellä veristä aukkoa suussani järkytyksestä
hiljaisena... Kunnes toinenkin hampaani heiluu, ja kolmas ja neljäs ja viides...
Lopulta suuni on täynnä irtohampaita kuin pikkukiviä ja tunnen veriset
hampaattomat aukot suussani ja koko olemukseni täyttää kauhu.

Uskomattoman voimakas kauhu-uni. Ehkä voimakkain teema mitä
koskaan näen ja minä osaan nähdä mitä kauheimpia painajaisia.

Hampaanlähtöuniin liittyy paljon symboliikkaa sillä ne
 ovat mielenkiintoisesti unia joita kaikki kansat ympäri maailmaa
näkevät ahdistustilanteissa. Tätä olisi joskus mielenkiintoista pohtia,
mistä tulevat saman tyypin unet samoista asioista joita ihmiset
 näkevät persoonasta riippumatta ympäri planeettaa.

Hampaanlähtöunihan symboloi kuolemaa mutta omasta kokemuksestani
vain ahdistusta. Nyt kun olen ollut lemmikeistäni stressaantunut, näin kolmena
yönä peräkkäin tämän unen. Ja näin on ollut aina stressi-aikoina.

Anteeksi jaarittelu mutta näistä hampaanlähtöunista on pakko puhua vähän lisää.

On siis jopa arveltu että uni tulee ihmiskunnan alkuhämäristä jolloin hampaat
olivat eloonjäämisen kannalta ehdottomat. Hampaaton kuoli pois kun ei voinut
enää käyttää hampaitaan työkaluina ja ruoan hienontamiseen ja hampaan
lähtö ja kuluminen tarkoitti vanhaa ikää ja niin kuolemaa. Eli oikeassa elämässä
koettu syvä ahdistus jää alitajuntaan mistä matelija-aivojen ikivanha vaisto käsittää
ahdistuksen kuolemanvaarallisena ja näyttelee hampaita koska niistähän se elämä riippuu :)


2. Voin myös nähdä todella hauskoja unia. 

Lentounet ovat suosikkejani.
Niissä on sama tuntu kuin oikeassa elämässä mutta huomaan aivan yhtäkkiä
että osaan lentää kun unessa kävellessä askel nousee yhtäkkiä ilmaan ja olen
kuin painoton. Lähden unessa testaamaan asiaa ja lopulta liitelen pilvien tasalla
aivan valtavan autuuden vallassa tehden pääskysmäisiä kieppejä ja surmansyöksyjä.

Hauskinta on katsella alla olevien ihmisten kauhun katseita heidän toki nähdessään
miten taivaalla on yhtäkkiä lentävä nainen. Unessa iloitsen siitä että voin pelotella
ihmisiä ja teen entistä ihmeellisempiä kieppejä oikein mahtaillen ja pröystäillen
että hahaa, katsokaapa, lentävä nainen ja näin hienot kiemurat! 

Kerran tosin eräs pelästynyt katselija otti unessani haulikon ja koetti
ampua minut alas! Tuolloin nostin vain pikaisesti lentokorkeutta ja niin oli
siitäkin selvitty!


3. Syksyssä pidän erityisesti hevoskastanjoista.

Hevoskastanjoita kasvaa usein puistoissa koristeena ja kesällä se on mitä kaunein
 kasvi massiivisine valkeine kukkineen. Ilmestys joka on niin komea että
tuntuu että se kuuluisi pikemmin tropiikkiin kuin suomeen.

Harmillisesti ihanan näköiset kastanjat eivät ole syötäviä, niissä
on saponiineja jotka estävät ravinnoksi hyödyntämisen mutta
kotikosmetiikkaan niitä voisi koettaa testailla. Se oikea kastanja,
jalokastanja ei muuten kasva suomessa. Liian kylmä.


Jokasyksyinen iloni on kerätä hevoskastanjoita.

Tiedän kaikki kotikaupunkini paikat jossa niitä on.

Eräs puu kasvaa hylätyn talon pihassa. Eräs toinen taas
keskellä kaupunkia. Se onkin suurin ja kaunein hevoskastanja
jonka tunnen. Eräs kolmas taas pienessä puistossa ja neljäs äitini
pihalla. Viides kasvaa mummolassa ja kuudes pienellä hautausmaalla.

Kerään kastanjoita ja punon niistä nauhoja ja pitkiä liaaneja.

Osan kutistan uunissa ja lakkaan ja näitä käytän
kaulakoruina. Kovettuvat eebenpuunmustiksi ja
kutistuvat pieniksi helmiksi jotka kestävät ja kestävät
varmaan ikuisesti.


4. Koetan joka vuosi kasvattaa keltaista kurpitsaa. Se ei ole vielä
koskaan onnistunut. Saan yleensä aina valtavat köynnökset ja paljon
kukkia mutta kukat eivät lähde kehittymään kurpitsan aluksi vaikka
pölytän niitä parhaani mukaan. Ostan joka vuosi uutta ravinteikasta
multaa ja serkkuni hevoset ovat tarjonneet omaa lannoitettaan mutta
 kurpitsa ei kasva. Ei koskaan. Tämänvuotiseni kasvoi peräti nyrkin
 kokoiseksi josta siitäkin olen kyllä kiitollinen.

5. Kun kirjoitan, en juuri katso näppäimistöä. Kirjainten paikat tulevat
suoraan aivoista. Aivoni ovat kuitenkin oppineet harmillisen tavan
mitä tulee näppikseltä kirjoittamiseen. Nimittäin kirjoitan aina sanan
"muista" sanaksi "musita." Mikä on musita? Ei mikään mutta
sormi-aivokoordinaationi näppiksella on kehittänyt sen
pysyväksi standardiksi sanalle "muista." Sitä näkyy täällä
jonkin verran sillä aina en huomaa sitä korjata.

6. Inhoan aamuja. Tutkimuksien mukaan ihminen on geeniensä määräämänä
joko aamuvirkku tai iltavirkku. Minä olen aina ollut iltavirkku. Ja tämä
asia ei muutu mitenkään, olen niin monta kertaa elämässäni kääntänyt
sisäistä kelloani sellaiseksi että heräisin aamulla mutta se ei onnistu pidemmän
päälle. En pidä aamuista missään muodossa, minusta aamujen valaistuskin on
aivan kammottava. Kylmä, paljas ja kova. Poikkeuksen tekevät vain kesäkuun
lopun ja aivan heinäkuun alun aamut mutta vain ja ainoastaan ne ja muutaman
viikon ajan.

7.Tänään syön ensimmäistä kertaa maa-artisokkakeittoa.
En ole koskaan syönyt niitä ennen. Äitini puutarhassa niitä kasvaa
mutta en ole raaskinut repiä kukkia maasta
vain kukan päässä olevan juurimukulan takia kun en edes tiedä
 pidänkö niistä. Mutta tänään sain tädiltäni niitä ison kasan
jotka kiehuvat juuri kattilassa. Saa nähdä pidänkö.

(Kirjoitin ylläolevan tekstin muutama päivä sitten,
pidin siis kovasti mutta ne aiheuttivat kovia
vatsavaivoja joka on ilmeisesti tottumattomalle
normaalia sisältämänsä sokerin, inuliinin takia)

8. Minulla on nykyään jonkinlainen keskittymiskykyhäiriö.

Minun on todella vaikea keskittyä vain yhteen asiaan.
Kun katson televisiota, en voi koskaan vain katsoa elokuvaa.
Minulla on pakko olla samalla tietokone tai kirja tai lehti
tai eläin sylissäni tai jotain muuta tekemistä. Koneellakin aina
toistakymmentä sivua auki joiden välillä hypin. Kirjojen lukeminen
on vaikeaa joka surettaa minua sillä olin ennen kirjojen suurkuluttaja.
Nyt on vaikea tarttua mielenkiintoisimpaankin kirjaan. Luen kyllä
edelleen mutta se on vaikeaa ja ainakin jalan on vispattava
maanisesti samaan aikaan ja lukemiseni ovat vähentyneet paljon.
Etsin asiaan ratkaisua lisäravinteiden parista, raportoin tuloksista
jos joku haluaa.


Kasvatin tänä vuonna paljon kehäkukkia koska rakastan niiden väriä. Peura söi joka-ainoan siemenkodan syksyllä. Joudun ostamaan siemenet ensi vuonna mutta olen iloinen että peura sai snäksinsä.

9. Pidän maalaamisesta sillä värit ovat minulle tärkeitä
ja maalatessa niillä saa läträtä.

Kävin itse aikoinani opettajankoulutuslaitoksen koulua eli meillä yhden
vakituisen opettajan sijasta olikin sarjoissa vaihtuvat opettajakimpat.
Vuoden aikana luokallani saattoi olla vaikkapa 50 eri opettajaa.

Näiden kirjoitellessa erityishuomioita oppilaista vanhemmille
lukee melkein jokaisen kirjoittamassa raportissa minusta
"ilmaisee itseään värien kautta" tai "ei voi elää ilman värien
käyttöä" tai muuta vastaavaa ja tämä pitää paikkansa. Saan
väreistä jopa epänormaalit kiksit, kuin aivan konkreettista
käsinkosketeltavaa energiaa. Värinäköni on myös hyvä
kouluaikaisten testien perusteella. Taannoin testasin nykytilaa
nettitestillä jossa oli useampi sata palikkaa jotka piti laittaa
sävyjärjestykseen ja sain kaikki sataprosenttisesti oikein
 ilman yhtäkään virhettä.

Kukkivaa punarahka?sammalta. Sammaletkin ovat niin kauniita.

En oikein ymmärrä esim. valkoisia koteja vaikka niitä ihailenkin ja pidän kauniina.
Minulle tulisi sellaisessa kodissa kylmä. Todennäköisesti juuri runsaan värimaailmansa takia
retromuoti- ja tyyli on sydäntäni lähellä. Usein huomaan kuitenkin pukeutuvani arkena mustaan
 sillä värien käyttö muokkaa energioitani ja ajatuksiani musiikin tavoin liikaa. Musiikkia en siis
juuri kuuntele koska minulle se on "aivohuumetta" ja värit kuuluvat tähän samaan kastiin. Nautin
molemmista kuin alkoholista, pieninä määrinä, muuten tulee aivan ympärihumalaan :)

10. Hyönteiset ovat minusta todella kauniita. Haluaisin itsekin kuvata 
hyönteisiä mutta minulla ei ole sopivaa kameraa. Tässä on esimerkiksi
muutama ihana kuva johon törmäsin hetki sitten.

Vihreä Isomittari kädessäni. Biologeilla on niin vähän mielikuvitusta.
Itse kutsuisin tätä vaikka... Jadesiiveksi? ;)

11. Olen syntynyt 11.11. Se sopii numeroksi 11 
kun en parempaakaan enää keksi!
 
Haastan seuraavat blogit:
 

Kysyn teiltä:
 
1. Kerro mukavin lapsuusmuistosi
(jos olen kysynyt tätä ennen,... Kerro toisiksi mukavin!)
 
2.Oletko joskus voittanut arpajaisissa? 
Mikä oli mukavin voittosi?
 
3. Mikä on lempimakeisesi? Älä sano vain "suklaa" vaan 
kerro mikä ja mikä merkki? Mitä siis ostat useimmin?

4.Onko sinulle tapahtunut jotakin selittämätöntä?

5. Kerro painajaisesi jonka muistat?

6. Kerro pienestä asiasta joka tuo arjessa sinulle iloa.
(Omani ovat esim. pirkan värilliset roskapussit ja earl grey-tee...)

7. Mikä on pahin paheesi tai piirteesi josta et pidä 
josta eroon pääsemällä elämäsi paranisi?

8. Joutuisit aikavääristymään ja palaisit nykyjärjelläsi ja 
mielelläsi aikaan jolloin olit 18-vuotias. Mitä tekisit?

9. Kerro kolme miellyttävää tuntemusta

10. kerro kolme epämiellyttävää tuntemusta

11. Tee tämä pikainen numerologinen tulkinta. Pitääkö se kohdallasi paikkansa?
Englanniksihan tuo on mutta suomenkielinen vastaava löytyy vaikka tästä.
 

15 kommenttia:

  1. Apua, haaste myös minulle. Joskus olen yhteen haasteeseen vastannut ja luvannut, että se on viimeinen. Katsotaan, laitan "korvan taakse". Mutta älä loukkaannu, jos sitä kirjoitusta ei koskaan tule. Näitä muiden avautumisia on kuitenkin mukava lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En loukkaannu! Näitä on tosiaan kiva lukea mutta vaikeaa vastailla :D

      Poista
  2. Kiitos haasteesta. Tätä samaa haastetta on jo 3 kpl odottamassa, enkä ole vieläkään saanut aikaiseksi vastata. Mutta yritetään, tosin tovi saattaa kestää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tovi kestää aina minullakin näiden kanssa... :)

      Poista
  3. Kääk. Kiitos. Numero 8 on liian vaikea aivoilleni. Saa nähdä, miten tästä haasteesat aselviän. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se ole haaste eikä mikään ellei ole kinkkisiä kysymyksiä ;)

      Poista
  4. Minun piti vain kommentoida tuota värijuttua, mutta sitten huomasin itsenikin tulleen haastetuksi. Kiitos! Niin että minulla on ihan sama homma värien kanssa. Elän niiden kautta. Vaatteista lähtien kerron ajatukseni väreillä. Minulle on tärkeintä tietää toisesta ihmisestä hänen lempivärinsä, se kun kertoo niin paljon. Ja siis ihan oikea lempiväri, ei tämä hölmö tämänhetkinen "valkoinen ja harmaa".

    Onnea syndeistä jo valmiiksi! Olisin kyllä muutenkin muistanut ne ;) Sama päivämäärä, eri kuukausi vain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Minun lempivärini ovat vihreä ja violetti. Väreistä voi toisinaan päätellä niin paljon. Tai ainakin minua kiinnostaa jos joku puuskahtaa syvästi inhoavansa jotain väriä. Se on mielenkiintoista. Itse inhosin teini-iässä beigeä koska minulle se symboloi mitäänsanomattomuutta, huonoitsetuntoista vaatimattomuutta, nöyryyttä ja sensellaista. Nykyään ajattelen että hiekan sävyilläkin on paikkansa ja niihin liittyvät mielleyhtymätkin ovat muuttuneet positiivisemmiksi. Enkä ajattele enää mistään väreistä pahasti.

      Poista
  5. Kiitos haasteesta ja hyvää syntymäpäivää! Koitan vastata ainakin noihin sun kysymyksiin.
    Määki haluaisin asua Enterprisella ja mullaki heiluu unessa hampaat esim jos oon menossa työhaastatteluun. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen että meillä olisi kivaa yhdessä Enterprisellä! Siellä voitaisiin molemmat puida hampaidenheilumisunia holokannella ;)

      Poista
  6. Hyvää syntymäpäivää! :)
    Lupaan vastata haasteeseen tämän viikon aikana...

    VastaaPoista
  7. Kiitos haasteesta; laitan mietintämyssyn päähän. Ja hyvää syntymäpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos, menenkin lukemaan mitä olet vastaillut...

      Poista
  8. Höh, emmepä keksineet koskaan tuota korukäyttötarkoitusta hevoskastanjoille vaikka vanhan, juuri taakse jättämämme kodin pihalla kasvoi isoja hevoskastanjapuita! Lapset leikkivät kyllä niillä vaikka mitä. Ihania puita.

    VastaaPoista

Ilahdun kommentistasi ❤️