Eräs kirjaharrastukseni koskee
vanhoja 50-60-lukujen äidinkielen oppikirjoja.
Onnistuin haalimaan näitä käsiini jo lapsena,
lähinnä koulusta jossa oli vanha kirjasto.
Oppikirjoilta nämä eivät tunnu sillä ne ovat pikemmin satukirjoja ja sisältävät
pieniä runoja ja loruja, kertomuksia suomen historiasta sadunomaisesti
kerrottuna ja mielikuvituksellisia, välillä raakojakin tarinoita
joissa on opettavainen loppu.
Nämä kirjat henkivät aikansa mentaliteettia joka lisää niiden
viehätystä paljon ja soma kuvitus on kuvaannollinen
kirsikka kakun päällä.
Sunnuntai-illan ja tulevan maanantain ratoksi
tässä muutamia arvoituksia neljännen luokan oppikirjasta.
Kukapa nykylapsi tai edes nuori aikuinen osaisikaan vastata näihin!
Kuvat arvoitusten vieressä antavat onneksi vinkin vastauksesta.
Pupuleipomoa voi nykyään seurata myös facebookissa.
Kirjoittelen sinne niitä pikkujuttuja ja uutisia jotka eivät blogiin pääse.
Leppoisaa loppuiltaa arvoitusten parissa!
Minulla onkin ollut onni opiskella noista ♥
VastaaPoistaOoh! Vau!! <3 <3 Olet todella ollut onnekas!!
PoistaMinullakin on noita aarteita jossain tallessa :)
VastaaPoistaKannattaa siirtää mahdollisen ullakon tai ulkovaraston kätköistä kirjahyllyyn :)
PoistaItsekin olen kovasti miettinyt Nuoruusdiskon viemistä myös faceen. Eilen jopa suunnittelin jotain Twitter-juttua, mikä olisi kyllä absurdia, koska en käytä twitteriä muutenkaan. No saa nähdä, ehkä munkin blogi joskus vielä päätyy sinne, siis facebookiin. Mutta hauskaa että Pupuleipomo naamiksesta löytyy, kävin tietysti jo tykkäämässäkin :)
VastaaPoistaVie ihmeessä! Minä tulen kyllä lukijaksi :) Luulen että moni olisi kiinnostunut lukemaan ysärimuistoista, 80-luku-yhteisö jo on mutta ei mielestäni 90-luvun. Tervetuloa :)
Poista