lauantai 6. heinäkuuta 2013

Tupperwaremorsiamet


Tupperwaremorsiamien olemassaolon sain selville äskettäin
euron kirppisostokseni taustoja selvitellessäni ja tutustuessani
 samalla huvikseni Tupperwaren muovimaailmaan.


Tupperware, suomalaisittain kaikkien tietämät "tuppervaarat" keksi herra nimeltä 
Earl Tupper.  

Earl sai töitä nuorena miehenä suuresta kemiantehtaasta jossa hän sai
 käsiteltäväkseen ohutta joustavaa muovia. Tästä muovista heräsi idea
valmistaa halpoja muovikulhoja jotka olisivat aivan erityisen
 ilmatiiviitä, sellaisia ei vielä tuolloin ollut yleisesti markkinoilla.

 Niin Earl perusti oman yrityksensä 30-luvun lopulla mutta
ilman toimeliasta Brownie Wice-nimistä naista emme
varmaan "tuppervaaroista" olisi koskaan kuulleetkaan. 


Ennen Brownieta Earl myi tuotteitaan kauppoihin vaatimattomalla menestyksellä
ilman suurempia voittoja. Eräänä päivänä hän sai merkillisen puhelinsoiton tuntemattomalta
naiselta joka vauhdikkaaseen tyyliin selosti Earlille miten hän oli myynyt voitolla Tupperwaretuotteita kotikutsuilla joiden hän uskoi olevan avain Earlin tuotteiden myyntiin.

Earl kiinnostui ja palkkasi naisen. 

Brownie laittoi tuulemaan ja purnukkamyynti nousi huippulukemiin
kotiäitien innostuttua ansiomahdollisuuksista astiaedustajina.

Entäs ne morsiamet sitten?

Missä kuvaan sopivat morsiamet?

 1958

Mainonnan kautta.

Brownie ymmärsi että tuotteiden myynnistä olisi tehtävä aikuisten
naisten oma leikki. Kun myynti siirtyisi koteihin, olisi sillä paljon etuja.

Ja miksi tyytyä taviskotikutsuihin? Tottahan muovisten keittiöpurnukoiden
ympärille voisi kehitellä vaikka polttarit? Siitä alkoi hauska usean vuoden
Tupperwaremorsian-mainonta. Joka vuosi uudessa kuvastossa esiteltiin uusi
tuppervaaramorsian jonka morsiuskutsut olivat olleet tupperwarehenkiset.

Kenties sellaiset kuin sinäkin haluaisit pitää?

1959

Nämä kuvat ovat valitettavasti liian huonolaatuisia
kestääkseen sen isompaa suurentamista mutta miten
 sieviä ne silti ovatkaan.

1960

1961

Harmikseni en löytänyt enempää morsiuskuvia.

Mutta todella, mitä ajattelisi nykymorsio saadessaan tupperwarepolttarit?

Niin erikoinen ajatus että se saattaisi olla jopa hauskaa.

Morsiuskutsujen lisäksi suositeltiin Tupperware-clubijuhlia ja
tavanomaisempia Tupperware-aamupäiväkutsuja.

Kuten
myös Tupperware-teinikutsuja ja Tupperware-lapsikutsuja.

Miehillekin oli omat Tupperwarekutsunsa
joissa mainostettiin ties mitä kuppia ja otinta eräretkille ja miesten "yhdessäoloon" sanallisen mainonnan painottuessa käytännöllisyyteen, edullisuuteen ja kestävyyteen kun viereisellä sivulla vastaava mainos naisille toi esille tuotteiden ostosyinä esim. kauniit värit, pinottavuuden ja sen että niiden kanssa kotityöt ovat kuin leikkiä konsanaan.

Nämä kuvastot olivat ennen niin älyttömän somia mutta sovinistisia. Se annettakoon anteeksi sillä maailma on jo muuttunut. Tupperware-kutsuja kuitenkin yhä on.

Oletteko te olleet kutsuilla lähivuosina?



Minunhan piti laittaa tähän vain lyhyesti muutaman morsiamen kuva
mutta kun nuo kuvastojen lehtiset nyt olivat niin söpöjä niin laitanpa
lisäksi pari muutakin kuvaa vaikka ovatkin huonolaatuisia.




Ja se esine miksi edes Tupperwaretuotteista kiinnostuin?

Se on tämä hauska ja innovatiivinen piparimuottikukka
70-luvulta. Maksoi euron ja tuli tarpeeseen!

 
Kukkarasiassa on kaksitoista erilaista muottia.

Monia kertoja eri juttuja leipoessani olen harmitellut
kunnon ympyrämuottien puutetta ja sitten koettanut keksiä
korviketta hätäpäissäni ties minkä hillopurkin kannesta.

 Nyt ei sitten tarvitse enää keksiä hätäratkaisuja.


Lopetan tältä erää jutun tähän mutta muistakaahan
 että kesä on polttarien aikaa. Ehkäpä ne tupperwarepolttarit
olisivat todellakin jotain sellaista joka tulisi morsiamelle
yllätyksenä?

Miettikää asiaa :)

9 kommenttia:

  1. Ja Suomeen Tupperwaren toi Elisabeth Rehn;)

    VastaaPoista
  2. Erittäin mielenkiintoista! En ole koskaan lämmennyt tuppereille, mutta kyllä minulle kelpaisi tupperipolttarit paljon mielummin kuin jotkut karmeat ryyppyjuhlat ja hassussa vaatteessa kaduilla hilluminen. :D

    Miten muuten tehdään se, että hiirelle tulee tuollainen tähtihäntä, niinkuin sille tulee täällä sinun blogissasi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpäniin polttarit tuntuvat noudattavan niin tyypillistä kaavaa nykyään...

      Tähdet syntyvät googlaamalla vaikka sparkle cursor code joka lisätään sitten gadgetiksi tuolta ulkoasun puolelta!

      Poista
    2. Aah, kiitos. Nyt sataa tähtiä minunkin blogissani. Meneeköhän lukijoilta hermot, vai tykkäävätköhän... :D

      Poista
  3. Minä en ole koskaan oikein ymmärtänyt Tupperware-astioiden saati sitten kutsujen perään. Minusta olisi aika erikoista kokoontua naislauman kanssa ihmettelemään kimpalla muovikulhoja. :-D Voit siis arvata, mitä mieltä olisin Tupperware-polttareista. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivät muovikutsut välttämättä olisi minunkaan heiniäni mutta lapsuudessani Tupperwarekutsut olivat muotia ja minulle jäi niistä jotenkin mukava fiilis.

      Ihan sen yleisen atmosfäärin takia siis johon kuului joukko parhaimpiinsa pukeutuneita naisia jotka rupattelivat kepeästi, kaikenlaisia nameja ja herkuja notkuva pöytä, kahvin tuoksu ja harras tunnelma kun esittelijä esitteli tuotteitaan ja sitten äidin pohdinta mitä nyt valikoisi ostettavaksi jotta emäntä ei jäisi tappiolle ja johon olisi varaa... Nuo tuppervaarat kun olivat aika kalliita! :D

      Poista
  4. Täällä kun yrittää megastressaavasti yhteensovittaa leipätyöt ja lasten kesäloman, alkaa tuollainen Tupperware-kotirouvailu kuulostaa kumman houkuttelevalta ja idylliseltä elämäntavalta... ;-) Sitä täytyykin oikein palauttaa mieliin miten palavasti halusin aikoinaan takaisin äitiyslomalta töihin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun noita kuvastoja selaa, alkaa tuntua ettei maailmassa mitään yhtä ylvästä tavoitetta olekaan kun tupperware-kotiäitiys..! Loistava markkinointiosasto on kyllä ollut Earl Tupperilla käytössä yrityksen alkuaikoina ;)

      Poista

Ilahdun kommentistasi ❤️