perjantai 22. helmikuuta 2013

Villit kuviot opiskelijanaisen asunnossa


Lupauksestani huolimatta, en tänään kirjoitakaan sitä myrkkyjuttua.

Minuun on iskenut flunssa, makailen päivät sängyssä ja addiktoiduin 
katselemaan erästä brittisarjaa nonstoppina netistä jonka seurauksena koneeni
 ylikuumeni, kaatui ja aiheeseen kirjoittamani word-tiedosto katosi. En ymmärrä
 miten se kävi koska automaattisen tallennuksen pitäisi toimia. Ei toiminut. 

Motivaatio meni tältä erää mutta ihan hyviä juttuja on mahtunut tähänkin 
päivään, kuten tilaisuus keikeillä kameran edessä esitellen tätä sinistä pukua.

Hmm...Olisiko pitänyt kammata hiukset?

Ostin tämän sinisen asun XXXXL-koossa alkusyksyllä. 

Sen kuntoonsaatto vaati sitä että leikkasin vyötärön molemmilta
 puolilta lähes puoli metriä kangasta pois ja vaihdoin vetoketjun paikkaa. 

Tein siitä lisäksi todella tyköistuvan joka on hyvä ja huono juttu sillä tavoin
 että jos vaate istuu kuin hanska, huomaa kaikenlaisen naminsyönnin lopputuloksen
 tosi hyvin! Vaate ei enää kunnolla mahdu päälle! 

Menihän tämä sentään ylle mutta kovin radikaaleja asentoja ei tässä
 oteta ennen kuin putoaa pari kiloa tai vyötärön napit alkavat sinkoilla seiniin.

Aivastuksen isku itselaukaisimen aikaan

Pidän tästä siksi että levoton 70-luvun kangas yhdistyy konservatiiviseen
 vaatemalliin. En osaa kuvitella tätä kangasta minkään muunlaiseen 
vaatteeseen kuin tällaiseen perinteiseen mekkoon.

Onhan se ainakin... Erilainen.


12 kommenttia:

  1. Mulle tuosta mekosta olis pitänyt ottaa vain pari äksää pois;) Hauska kuosi ja kiva,että Venus on paranemaan päin. Koitahan myös itse parantua !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos toivotuksista. Kyllä tuo Venuskin nyt näyttää jo aika hyvältä :)

      Poista
  2. Upea mekko ja kuosi! Hieno juttu, että Venus sai nopeasti apua itsehoidosta, toivottavasti oireet pysyvät poissa. Sinulle myös pikaista paranemista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Minua ei nuha itseasiassa ollenkaan haittaa, onpa vain entistä parempi tekosyy vain makoilla ja seikkailla netissä ja katsella elokuvia ;)

      Poista
  3. Hieno mekko ja upea kuosi. Ja malli on just passeli tuohon kankaaseen. Voi pikku Venusta - nuo virtsakivet on ikävä seuralainen; meillä on ollut sekä kissalla että chinchillalla. Kissalla lähtivät ruokavaliolla mutta pikku chinchilla jouduttiin leikkaamaan - onneksi selvisi - hurja kivi sieltä sitten pikkumiehen veitikasta saatiinkin pois - ei ihme, että oli raukka tosi sairas. Toivottavasti ei koskaan enää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kuvio on kyllä tosi villi, käy kateeksi muutaman vuosikymmenen takaisten suunnittelijoiden mielikuvitusta!

      Venus parka, harmittaa kun se on kaikista marsuista kiltein ja lempein ja nyt minun pitää sitä kiusata ikävällä karpalomehun juottamisella. Eihän se tietenkään tajua että tässä sen asiaa ajetaan vaan ihmettelee että miksi minä nyt sitä kidutan ja rankaisen.

      Noita virtsakiviä pelkään kuin ruttoa, sinullakin on siis niistä inhottavia kokemuksia. En ymmärrä miksi ne iskevät niin helposti, eivät ole nämä ruokinta-asiat niin helppoja. Onneksi teillä on selvitty tuosta inhasta vaivasta!

      Poista
  4. Ihana Taika ja ihana mekko! Tykkään psykedeelisestä kuosista kovasti, mikä ei ehkä yllätä ;) Voi pikku Venusta voisikohan marsuja energiahoitaa ja sitä kautta auttaa, kokeile laittaa kädet marsun ympärille ja lähettää parantavaa energiaa, sama voi tepsiä sun flunssaankin. Meillä on useimmilla kykyjä parantaa emme vain itse huomaa/ usko sitä. :) hyvää vkl.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Kyllä se eläinten energiahoito varmasti onnistuu. Itselle en kyllä osaa tehdä mitään, ehkä olen flunssani ansainnut kun en ole pitänyt kehostani parempaa huolta ja käynyt esim. d-vitamiinipurkilla usemmin. Hauskaa viikonloppua Maria <3

      Poista
  5. Aika huikea mekko! Ja tosiaan, en ollut ajatellut, että isompia vaatteita voisi tuunata mieleisekseen... mutta mun ompelutaidoilla siitä ei kyllä tulisi kuitenkaan mitään. :-D

    Minulla on melkein kaikki vaatteet aika sellaisia tyköistuvia, tai lähinnä tuo housupuoli, ja ahdistaa niin vietävästi, kun muutaman ylikilon huomaa heti, kun ei meinaa mahtua vaatteisiinsa. Toisaalta se on tietysti hyväkin, koska näin ei ainakaan pääse hirveästi lihomaan, koska muuten pitäisi ostaa koko vaatevarasto uusiksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä viitsi, muistan kyllä että sinulla on ollut kunnianhimoa ainakin takin ompelun yrittämiseen! :) Itse en ikinä osaisi tehdä uutta vaatetta pelkästä kankaasta tai kaavoja käyttäen, olenkin kehittänyt itselleni tällaisen taidon muokata jo olemassaolevista vaatteista itselleni sopivia ja siihen ne ompelutaidot melkein tyssäävätkin :D

      Minulla itseasiassa on kaksi eri garderobia, paksun ajan vaatteet ja normaalin ajan vaatteet. Tällä hetkellä (talvi yleensä on paksua aikaa!) minulla on iso osa vaatteita joihin en kunnolla mahdu ilman makkarankuori-efektiä!

      Poista
  6. Ihan hurmaava kangas, mekko ja aivastuskuva :-D Ihailen sinua ja kaltaisiasi ihmisiä jotka osaavat tehdä ihmeitä neulalla, langalla ja saksilla vanhoille vaatteille. Ja voi marsuja, pidät heistä hyvää huolta. Äitinä täytyy sanoa että hyvä etten ole suostunut ottamaan meille lemmikkejä kun on noitten ihmistenkin hoitamisessa tekemistä enemmän kuin aikaa riittäisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kuten tuossa yllä sanoinkin, ompelutaitoni tosiaan tyssäävät siihen että osaan vain muokata vanhoja vaatteita, en osaa ommella mitään uutta uusista meteriaaleista joten pidän kyllä itseäni tällaisena "huijausompelijana" jota oikeat ompelijat saavat katsoa nenänvartta pitkin ;)

      Noista eläimistä, niiden hoitoon menee kyllä varmasti yhtä paljon energiaa kuin ihmistenkin hoitoon, eläimet vain eivät itse osaa sanoa mihin sattuu ja koska sattuu niin niitä pitää silmä kovana tiirailla. Se hyvä puoli niissä kyllä on että niitä ei juurikaan tarvitse viihdyttää vaan kunhan ruokahuolto pelaa, ei enää sen jälkeen mamman helmoissa roikutakaan vaan keksivät jotain omaa puuhaa.

      Poista

Ilahdun kommentistasi ❤️