Nyt olisi luvassa Kotiliesi-lehden mainoksia.
Nämä ovat lehdistä joko vuodelta -80 tai -87
koska vain niitä minulla oli skannauspinossa.
Minusta tämä on ihana mainos.
Ja minusta Fazer teki emämokan kun he tekivät kaikista levyistään sinisiä.
Brändi "Fazerin sininen" tosin voi nyt kattaa kaikki maut,
ymmärrän mitä uudistuksella on haettu takaa mutta
uudistus tehtiin totisesti ulkonäön kustannuksella.
Tuokin tummasuklaalevy näyttää suorastaan kuninkaalliselta.
Entä muistatteko nuo pahvipurkin suklaanapit?
Kun olin pieni pidin niitä "hienoimpina" karkkeina mitä oli,
äitini käytti niitä kermakakkujen reunakoristeluihin ja minä
sain aina purkin loput jotka eivät kakkuun mahtuneet
joka tuntui niin luksukselta.
Pidän paljon myös tästä mainoksesta.
Itseasiassa jokin aika sitten ravintolapäivänä kun pidin kojuani,
mainostin leipomuksiani lapulla jossa luki tämän
tapaan vain "Hyviä!"
Oli hauska löytää tämä mainos ja sama taktiikka.
Kovin pirteä mainos.
Norlyn pitää pintansa
edelleen sukkahousumarkkinoilla.
Brion mainokset eivät ole vuosikymmenten saatossa
muuttuneet miksikään mutta skannasin tämän
jotta muistaisin erään leluni.
Minulla oli nimittäin tuossa
mainoksessa oleva puinen kissa.
Tuo tuossa vihreäraitaisen pikkupojan
edessä kolmena kappaleena oleva.
Nämä ovat Kumelan lasitehtaan Villiruusuja.
"Kuin palanen pohjoisen luontoa,
Jykevä kuin kivenlohkare,
Herkkä kuin ruusunkukinto.
Villiruusu on uutta suomalaista taidelasia.
Kumelasta."
Ihan muutama päivä sitten törmäsin näihin Leenuliinin
lasiblogissa. Vihreänä varsinkin kaunis.
Tässä on kikkailtu ja
muokkailtu valokuvaa "jännittävästi."
Jotenkin lehti nimeltä "Stick nytt" kuulostaa huvittavalta,
joskin kai kuvaavalta.
Neulontalehti kun on ollut.
Romanttinen, polyesteriyöpaita.
Tulikohan tälle mallille paljonkin tilauksia?
Sanokaa nyt joku että teillä oli tämä? :)
Sanokaa nyt joku että teillä oli tämä? :)
Äitinä voin ilmoittaa etteivät Brion puulelut ole mainittavasti muuttuneet noista päivistä.
VastaaPoistaOn kivaa nykyaikana löytää tuote jonka laatu ei ole vuosikymmenten saatossa huonontunut!
PoistaTuollaista yöpaitaa ei ollut, mutta Fazerin tuotteita on tullut nautittua runsaasti 80-luvulla ja sen jälkeenkin :)
VastaaPoista:) Luin taannoin erään paljon matkailleen australialaisnaisen kirjaa.
PoistaHän oli kirjoittanut melkein luvun täyteen ylistystä Fazerista suomenmatkan jälkeen, oikein naurattivat ne päivittelyt siitä miten hämmästynyt hän oli että parhaimman makuiseen suklaaseen koko maailmassa hän törmäsi suomessa! Että miksei koko maailma tiedä fazerista! :D
Suklaanapit, olin unohtanut ne <3 Taisi olla minunkin kakkuni koristeltu niillä aika usein. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun ei nykyään ole yhtä hyviä kakunkoristeita.
VastaaPoistaMikä siinäkin on että suklaanappeja ei ole tuotu takaisin markkinoille? Ihan käypä tuote kaikin tavoin ja varmasti paljon kaivattu! Ja voi, tässä asiassa kannattaakin olla mielensäpahoittaja :D Niin on hieno tuote menetetty!
PoistaSamanlaiset muistot suklaanapeista :) Ja olt niin oikeassa Fazerin sinisestä, emämoka.
VastaaPoistaTodellakin! Se oli niin vinkeän värikäs näky kaupassakin kun karkkihyllyssä olivat levyt kauniisti väreittäin vieretysten...
PoistaVoi, noita suklaanappeja olen kaivannut monesti! Samoin kuin 100g:n fazerin sinistä, siinä oli mukavan pienet palat - eikä tarvinut vetästä kahtasataa grammaa kerralla :D
VastaaPoistaMinä en muista 100g fazerin levyä! Miten olen voinut unohtaa! Niin paljon ihania suklaatuotteita on kyllä lakkautettu, höh!
PoistaIkävää kun tuollaiset pikkunamit viedään pois, vaikka onhan se kaupan kannalta parempi mitä isommissa erissä ihmiset ostavat :) Eipä se levynsyönti ikinä muutamaan palaan jää joten pienet levyt olisivat kyllä linjoille poikaa...
Fazerin suklaanapit olivat ihan parhaita karkkeja (Jambo-patukan lisäksi) lapsena. Niitä ostettiin aina perjantaisin kauppa-autolta. (Harmi että Jamboa ei enää saa, se suffelitäytteen tyylinen valkoinen töhnä, marmelaadisiivu ja päällä suklaakuorrute riisitäytteineen oli siis jotain niin täydellistä!)
VastaaPoistaNuo suklaatähti-keksit taitavat nykyään olla suklaalehtiä, lempikeksejäni joita saatan vedellä koko paketin lähes yhteen menoon :D Ihanan epäterveellistä!
Monesti Jambo-patukoita olen kuullut kaivattavan takaisin, ne löytyvät jokaisesta nostalgia-herkkumuisteluketjusta jonka olen ikinä lukenut joten et kyllä ole kaipuusi kanssa yksin.
PoistaVoit olla keksien kanssa oikeassa, muistan kyllä syöneeni nimenomaan suklaalehtiä joskus 80-luvun puolella jo, muistan miten nuoleskelin niistä ensin suklaat pois :) Voi, pitäisikin ostaa niitä, olenkohan ikinä ostanut niitä itse, aina vain ahminut kyläpaikoissa! :D
Voi miten ihania mainoksia! :)) Suklaanapit minäkin muistan lapsuudestani, olin kyllä aika pieni silloin. Mutta sain niitä joululahjaksi ja siitä on kuvakin :)
VastaaPoistaMinäkin olin pieni suklaanappiaikaan. :) J nimenomaan niitä maitosuklaisia versioita joskus harvoin sain, laitapa joskus blogiin suklaanappi-joulukuva lapsuusvuosilta :)
PoistaGosh! That wild rose glass is bizarre. How could they look at something so beautiful and produce something so ugly. It really demostrates how ideas of beauty and style change through the decades.
VastaaPoistaSo true! I don't know what it was with brown glass in Finland in the seventies and eighties. Every corner in every flea market in Finland is bursting with brown glassware, some quite expensive too.
PoistaActually, as years go by I have started to like some of the brown glass, but just because of the shape! :D But this brown vase is not one of them. In green I like it though but I can't see the rose in it. It's just a lump of glass really.