Olen jo miettinyt jonkin verran joululahjoja vaikka syksyhän se vielä on.
Elämäni on yhdestä paikasta toiseen siirtymistä joten pitää hiukan suunnitella mitä hankkia Helsingistä mitä ei saa sitten pikkukaupungista.
Elämäni on yhdestä paikasta toiseen siirtymistä joten pitää hiukan suunnitella mitä hankkia Helsingistä mitä ei saa sitten pikkukaupungista.
Vuokra-asuntoni ikkunasta
-001.JPG)
Auringonlaskut kyllä näkyvät asuntooni hyvin
Tilasin tänä vuonna parista eri nettikaupasta halpoja makeanvedenhelmiä. Makeanvedenhelmet tulivat joitain vuosia (varmaan jo useampia vuosia, en ole oikein ajan hermoilla tässä asiassa) sitten yleisille markkinoille ja nykyään oikein hyvänlaatuisia helmiä saa (erityisesti kun hoitaa kokoamisen itse) nettikaupoista kun ennen niitä voi ihailla vain kultakauppojen kiskurihintaisissa ikkunoissa.
Helmet eivät koruina ole jokaisen makuun mutta ei kai kukaan voi kieltää että ne ovat kauniita silti?
Minulla on vain ollut moraalinen ongelma simpukoiden kanssa. En ole ikinä kyennyt satuttamaan mitään eläintä, en isoa enkä pientä enkä halua mielelläni myöskään osallistua moiseen. En siis tapa kärpäsiäkään vaan vaanin niitä mehulasin kanssa jonka avulla lennatän ne sitten ikkunasta ulos. Tosin hyttysten kanssa menee joskus hermo, sen myönnän.
Faktahan vain on että aito makeanvedenhelmi tulee jonkun onnettoman simpukan sisältä ja minulla on niitä helmiä tuossa aika kasa.
Koska simpukan on kuoltava helmen vuoksi, on helmien joskus ajateltukin tuottavan epäonnea.
Itseasiassa ennen on vahvasti uskottu että helmiä ei saisi antaa lahjaksi sillä lahjoitettaessa niiden mukana seuraa epäonni, vain ostettaessa pahalta onnelta välttyy.
Tämän kirouksen voi kuitenkin murtaa jos henkilö joka helmet saa lahjaksi, antaa lahjoittajalle muodollisen summan rahaa, vaikka nykypäivänä viisisenttisen.
Itse en joululahjoiksi tarkoitetuista helmistä ala rahaa vaatimaan, ehkä "kirouksen" murtaa se että saan todennäköisesti itsekin vastalahjan eli tavallaan maksun. ;)
No niin, netin syövereitä siis tutkittuani vaikuttaisi siltä että pienikokoisen simpukan hermojärjestelmä on niin kehittymätön ettei se kykenisi tuntemaan kipua vaikka täyttä
varmuutta ei asiasta ole. Tälla lepyttelen itseäni vaikka täysin jees-olo ei asian suhteen olekaan.
varmuutta ei asiasta ole. Tälla lepyttelen itseäni vaikka täysin jees-olo ei asian suhteen olekaan.
Näista helmistä teen erilaisia koruja, rannerenkaita, kaulaketjuja, sormuksia.. Olen erikseen ostanut muita korutarvikkeita kuten vaijeria, vaijerin pään suojia, lukkoja, sormuspohjia, helmilankaa... Tänään olen niin poikki että menen aikaisin nukkumaan mutta huomenna sitten luovat voimat käyttöön ja saa nähdä millaisia ensiyritykseni näiden helmien parissa ovat.
Mitä te ajattelette helmistä? Kauniita? Onko vaikea ajatella sellaisia käyttävänsä?
Voi että kun tuli ikävä Suomeen, kun näin tuon näkymän asuntosi ikkunasta. Ääh. :-(
VastaaPoistaMinä en ole aiemmin voinut sietää helmiä. Minusta helmet ovat jotenkin kauhean vanhahtavia ja mummomaisia, mutta en voi ymmärtää, mistä tuo mielleyhtymä mahtaa tulla. Jokin aika sitten sain kuitenkin anopilta (no niin, ja samalla tuli sitä epäonneakin sitten, enkä ole antanut vastalahjaakaan!) helmet, ja totesin, että eiväthän nämä niin kauheat olekaan. Olen jopa käyttänyt niitä muutaman kerran.
Nuo sinun helmesi ovat kyllä ihan poikkeuksellisen kauniita. Erityisesti tykkään noista vihreistä. Niitä ottaisin ilomielin itsellenikin. :-)
Voi, voi, :/ mutta lomailu suomessa tuntuu sitten entistä makeammalta kun on ehtinyt hiukan ikävöidäkin?
PoistaMinusta helmet ovat aina olleet kauniita mutta on ollut tosi vaikea ajatella itse käyttävänsä sellaisia kun olen mieltänyt ne mummojen ja oikein konservatiivisten ihmisten asusteiksi. Mutta sitten kun suomeen tuli tämä mahdollisuus tilata eri värisiä äitoja helmiä joita on niissä muissakin sävyissä kuin eri valkoisissa olen innostunut ja laittanut ennakkoluulot syrjään. Anopiltasi tulee näköjään ruusuja ja risuja sekaisin :) Välillä sapiskaa ja välillä helmiä :D Ehkä se hänen taannoinen kiukkupuuskansa oli helmien aiheuttama kosto kun ne oli noin lahjaksi annettu! :D
Koti on siellä missä sydän on :) on mun motto nykyään. Luulen että ei on meille monille maailman vaikein sana. Hetkellisesti pääsee paljon helpommalla kyllä sanalla mutta sillä on pidemmällä aikavälillä paljon pahemmat seuraukset.
VastaaPoistaOlen todella opetellut itse käyttämään tätä sanaa, ihan mahtavaa tehdä asioita niin kuin itsestä tuntuu hyvältä ei niin kuin sinulta odotetaan. Olen itseassa nykyään ihan mestari juoksemaan pakoon muiden ihmisten odotuksia ja vaatimuksia, haluan tehdä asioita muiden auttamiseksi mutta niin että se tuntuu itsestä hyvältä :)Miten kaunista ettei halua satuttaa yhtään eläintä oli se sitten iso tai pieni (auts nyt tuli huono omatunto kaikkien kesällä listimieni kärpästen puolesta)Minusta helmet ovat kauniita...niillä joille ne sopivat ;)
Entäs jos sydämiä on monessa paikkaa? :) Sitten kai voi pitää itseään onnekkaana kun on monta kotia. :)
PoistaTämä ei-juttu on kyllä tosi hyvä. Sitä on vaikea toteuttaa mutta se palkitsee jos jaksaa maksaa siitä sen hinnan. Aika monet ihmiset kun eivät pidäkään jos se ennen niin höveli tyyppi alkaakin kieltäytyä tästä mutta itselle se tekee hyvää.
Tuo kotiasia on kyllä ongelmallinen. Vaikka toisaalta uskon siihen että koti on missä sydän on niin toisiin paikkoihin kiintyy enemmän kuin toisiin ja joitakin ei tunne kodikseen sitten millään.
VastaaPoistaItse olen aina pitänyt helmistä, vaikka en välttämättä osaa niitä käyttääkään ihan niin paljoa kuin haluaisin. Aitoja helmiä minulla on vain ne mitä olen itse korunvalmistusta varten hankkinut, valmiit korut ovat lähinnä lasihelmistä tai muovihelmistä. Mulla on tuolla useamman vuoden jo odottanut inspiraatiota satsi turkoosin ja vihreän värisiä makeanveden helmiä. Ehkä ne vielä joku kerta valmistuvat koruksi asti. Tuollaiset öljyisen näköiset ruskeavoittoiset monivärihelmetkin ovat kauniita.
Olen ollut käsityksessä että näiltä simpukkaviljelmitä saadut simpukan kuoret käytetään myös helmiäiseksi. Mahtaako käsitykseni pitää paikkaansa? Eli siis että vaikka simpukka kuolee niin ei se koko juttu mene hukkaan vaan käytetään myös se kuori siitä? Vai onko helmiäinen niissä liian ohut käytettäväksi?
En olekaan aikaisemmin huomannut tätä kommenttiasi.
VastaaPoistaNyt kun olen noita helmiä käsitellyt, olen aivan innostunut niistä. Suhteellisen edullisesti ainakin ulkomailta tilatessa saa vuosikymmenet kestäviä arvokoruja jotka ovat päällepäätteeksi vielä niin kauniitakin. Ja lisäksi niistä voi itse tehdä erilaisia yhdistelmiä ja toteuttaa tätä luovaa puolta.
Seuraavaksi aion tehdä itselleni kunnon kolmirivisen kaulaketjun, olen aina halunnut sellaista mutta ajatellut etten ikinä sellaista saa koska hinta, mutta nyt tajusin että se on ihan mahdollinen tavarahankinta sittenkin, tekee vain itse!
Kyllähän noita kuoriakin paljon hiotaan korumateriaaleiksi mutta ei varmaan kaikista kuorista, niitähän täytyy tulla todella paljon, ovat nämä helmimarkkinat sen verran isot mutta tarkkaa tietoa ei minullakaan ole.