torstai 21. helmikuuta 2013

Ostoksia


Olen ollut hetken poissa blogimaailmasta. Minulla on valmisteilla kaikenlaisia minun mielestäni mielenkiintoisia kirjoituksia mutta ne vievät vähän enemmän selvittelyä ja asiaanpaneutumista niin että vielä nyt en jaksa. Odotan inspiraatiota saattaa jutut loppuun. Milloinkohan sitä tulisi?

Tässä välillä tällaista joutavanpäiväistä.

80-luvun ponihulluille minulla on riipivää näytettävää.


Katsokaa minkä löysin H&M:stä. Aikuisten ponipaita. 

Ei rumin nykyponein koristettuna vaan aitoina ihanaponien kuvin. Vaahteranlehtikuvioinen Gusty ja Princess Sparkle. Kun googlasin sain selville että hm:llä on ollut aikaisemminkin ns. G1-My little pony-tuotteita. Voi kauhistus, ja se on mennyt minulta kokonaan ohi!

Opiskelijoille harvinaisella kierroksella (shoppailukierroksella) kun oltiin, ostin lisäksi nämä.


Rakastan Agatha Christien Kymmentä pientä neekeripoikaa (jonka nimi on nykyään poliittisesti korrektimmassa muodossa "Eikä yksikään pelastunut") joten arvelin että se olisi elokuvanakin hyvä. Erityisesti kun tämä on kuvattu vuonna 1974. Vielä en ole katsonut. 

Sivumennen sanoen, minusta on pyhäinhäväistys mennä muuttamaan Christien kirjan nimeä. 
 Toki ymmärrän miksi niin on koettu tarpeelliseksi tehdä mutta kirja on aina aikansa kuva, emme me mustaa historiankirjojakaan koska niissä on rasistiseksi miellettyä sisältöä tai tuhoa museoiden antiikkisia tavaroita, vaikka kidutusvälineitä tai jalkapuita. Historiaa on turha mennä sensuroimaan. 

Sitten Downton Abbey-sarja. Olen ekstaasissa siitä että laadukasta ja mielenkiintoista historiasarjaa tuotetaan tänä päivänä, kaikenlainen kartanoromanttisuus kun on ollut poissa muodista jo kauan. Olen enemmän kuin onnellinen siitä että se on tehnyt paluun näin tyylikkäässä muodossa. Rahaa sarjan tekemiseen on satsattu ja se näkyykin siinä että sarjaa tekemään on voitu palkata alansa ammattilaiset niin tekniseltä kuin visuaaliselta puoleltakin.

 Downton abbeyn henkilökuntaa

"Turhan" tavaran ja shoppailun rahoituksen taustalta löytyy taas viime sunnuntainen ravintolapäivä johon osallistuimme. Vaikka juuri taannoin kirjoitin tavaranvähennysoperaatioistani, en ole kokonaan materiaa vastaan ja onkin tullut tavaksi investoida ravintolapäivän tuottamat pikkuhilut kaikkeen pieneen hyvää mieltä tuottavaan joita tuossa yllä esittelinkin.

Alan jo aavistuksen kyllästyä touhuun koska haluaisin itsekin mennä muiden ihmisten pop-up ravintoloihin mutta eihän se silloin onnistu jos itse pyörittää aamusta iltaan omaa ravintolaansa.

Lisäksi minulla on dilemma, meillä on aina sama konsepti; sama myyntipöytä samoin tuottein samassa paikassa joka on mainio sijainniltaan mutta mielikuvitusta puuttuu. Olisi hauska ideoida jokin aivan kaistapäinen ravintola. 

Vaikkapa keväällä seuraavana ravintolapäivänä maja 
metsään jonne löytäisi vain ennen annetuin vihjein. 
Jonkinlainen aarrejahti. 

Monimutkaiset vihjeet johtaisivat aina uuden vihjeen luokse 
ja aarteena olisi ravintolamme jossa tarjoilisimme vaikka vanhasta 
puuarkusta suklaakultarahoja ja rommia (vaikka ravintolapäivänä alkoholin 
myynti onkin kielletty) pukeutuneina merirosvoiksi soittaen mankasta 
Pirates of Caribbeanin tunnusmusiikkia nonstoppina..!

 Keksiihän näitä :)

 Mutta mistä vetoa että ensi kerralla seisomme taas 
samalla paikalla samaa kamaa myyden happamin
 naamoin univajeesta johtuen? :) 

Voi hyvänen aika sentään!


Pöhköilysarjaan kuuluu myös muiden sellaisten älyttömyyksien tekeminen joita tietyn vuosikymmenrajan ylittäneen aikuisen ei pitäisi tehdä. Kuka tunnistaa tämän erään Helsingin pienen maamerkin? Tuolta oli rauhallista salatuijotella aseman menoa ja meininkiä kenenkään sitä tajuamatta. Normaalisti näin talvisin en liiku ilman kenkiä mutta tuonne ei päässyt kuin paljain varpain.

Yritän ottaa ryhtiliikettä ja kertoa teille ensi kerralla myrkyistä!


14 kommenttia:

  1. Voiiiih, ihan mieletön paita!! <3 <3 Pakko käydä tänään ratsaamassa paikallinen liike, mä haluuuuuun!!

    VastaaPoista
  2. Täällä toinen Agatha Christie-fani.. Tuon kirjan nimi oli ensimmäisenä suomennoksena 40-luvulla jo Eikä yksikään pelastunut, "vapaalla" 60-luvulla nimi muutettiin 10 pieneksi neekeripojaksi, mutta muutettiin taas entiselleen 2000-luvulla ja hyvä niin, onhan sanalla sen verran voimakas rasistinen ja halveksiva sävy. Kiitos mielenkiintoisesta blogista :) Tiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, suomessa oltiin harvinaisen valistuneita aikanaan! Lähinnä tarkoitin että A.C:n kirjan alkuperäisnimi oli 10 pientä neekeripoikaa. En pidä sen muuttamisesta koska ellei ketään fyysisesti vahingoiteta niin taiteilijalla pitäisi olla taiteilijan vapaus, lisäksi nimihän perustuu siihen vanhaan lastenloruun jolla on myös ihan mielenkiintoiset taustat. Mutta mielipiteitä on onneksi monta, asiat riitelevät, eivät ihmiset :) Ihana löytää toinen A.C fani!! Tuntuu että niin harva nykyään enää lukee häntä! Ja iso kiitos sinulle Tiina kun luet! <3

      Poista
  3. Ei voi olla totta! Onko tuo ihan oikeesti se paikka, jonka kuvittelen sen olevan, siis se metroasemalle vievän suuaukon katto Kampissa? Jos on, niin hats off - en kyllä ikinä uskaltaisi itse kiivetä sen katolle, kun pelkäisin vartijasetiä (tai tätejä!) niin kovin! :-DD

    Oli kiva nähdä Taika. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se se paikka on, nyt et enää voi kulkea sen ohitse ajattelematta että sieltä se Taika katonrajasta silmä kovana vakoilee :D

      Ajattelisin sen itse niin että ellei jotain ole kiellettyä niin se voi olla sallittua ;)

      Poista
    2. Piti vielä palata kertomaan, että arvaa, vetikö suupieltä hymyyn, kun eilen kävelin Kampissa tämän ohi. ;-D

      Poista
    3. No niin, nyt minullekin tuli hyvä mieli! :) Kannattaa aina välillä kurkkia josko siellä Taikaa näkyisi :D Voitaisiin pitää siellä joku salainen blogimiitti ;D

      Poista
  4. Ei oo todellellista ihan pakko saada tollainen poni-paita! Mä lähden metsästämään! Ja hei ravintolapäivään tietäisin sopivan merirosvolaivan...todella aidon vanhan ison puulaivan jossa natisee ja nitisee ja varmaan vilisee merirosvojen haamuja ;) mä voisin liittyä teidän tiimiin ja esittää papukaijaa tai apinaa? Mahtavaa pöhköilyä! Mä pöhköilen ihan tahattomastikin...ei tarvitse edes yrittää ;) huh

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtoiko sun metsästys tuottaa tulosta? Sitten voitais nähdä kesällä ja käyttää mätsääviä ponipaitoja ja olla poninaiset, laukattaisiin Helsingin kaduilla ja korskuttaisiin ja huudeltaisiin iihahanaa! :D Se olisi kyllä superpöhköä, mikäs sen parempaa ;D

      Poista
  5. :-) Sinä et toisten oletettuja mielipiteitä kumartele vaan elät kuten haluat, se on upea juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Niinhän sitä pitäisi elää mutta myönnän että monesti kyllä tulee myötäiltyä muita ihmisiä ja systeemejä oman itsensä kustannuksella ennekuin tajuaa että onko tämäkään nyt ihan välttämätöntä vai onko se vaan jotain jota ihmiseltä "oletetaan."

      Poista
  6. Oooo, ihana ponipaita! Maihtaisiko löytyä jostain Pariisin Henkoista? Pitäisiköhän uskaltautua...

    Mä katson muuten täälläkin englanninkieliset leffat ranskankielisillä tekstityksillä. Ja ranskankielisiin ottaisin mielelläni englanninkieliset. En tiedä onko mulla jotain ongelmaa kuullunymmärtämisessä vai missä, mutta ilman tekstityksiä on vaikea keskittyä. Suomenkielisiä saatan sentään katsoa ilman tekstityksiä. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mene ihmeessä! Siellä niitä vielä voisi olla jäljelläkin! :D Harvoin tuollaiseen iihanaan törmää!

      Aika hauska tuo tapasi katsella leffoja! :D Vähän tuollaista käänteispsykologiaa :) Vaikka varmasti mukavaa sillä noin vahvistuu kaksi kielitaitoa samalla aikaa ja aivotkin virkistyvät ja luovat kaikenlaisia uusia yhteyksiä.

      Minulla siis on aivan sama juttu että keskittymiskykyni herpaantuu ilman tekstejä. Mielelläni ottaisin suomalaisiinkin sarjoihin tekstit! Niitä en kyllä oikeastaan koskaan katso mutta suomalaisia vanhoja elokuvia kylläkin ja niihin olen useammin kuin kerran toivonut niitä tekstejä. Onkohan tämä vain suomalaisten ongelma, me kun olemme niin tottuneet tuijottelemaan tekstityksiä kun monessa muussa maassa kaikki dubataan :)

      Poista

Ilahdun kommentistasi ❤️