perjantai 2. elokuuta 2013

My little pony - värityskirjani ja puhetta muista kirjoista


Oli hauska löytää varastosta tällainen.


On kyllä ihme etteivät sitä ole hiiret pistelleet
poskeensa ja pesiensä täytteeksi, sen verran moni
muu lehti oli selvästi joutunut talvipakkasten 
hätystelemien hiirten lämmikkeeksi ja viihteeksi.








Nämä muutamat ponit olivat jääneet minulta värittämättä. 

Aika söpöjä eivätkös?

10 kommenttia:

  1. Tämä on niitä harvoja blogeja, jonka postaukset luen välittömästi, joten älä vain lopeta ;) Jos sua kiinnostaa Titanic enemmänkin (varsinkin suomalaisesta näkökulmasta), suosittelen lukemaan kirjan "Titanicin tuntematon lapsi". Kertoo suomalaisesta siirtomaa elämstä, varsinkin pohjanmaalla ja Panulan perheen vaiheista Titanicin loppuun asti.

    PS. Odotan innolla postausta niistä 1700-luvulla Vaasassa laadituista terveysohjeista, jotka sinulle lähetin sähköpostilla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos suosituksesta, katsoin jo josko kirjaa löytyisi kirjastosta ja olihan se siellä. En kyllä varannut, luotan siihen että se on siellä ensi kerralla :)

      Terveysohjeet tulevat kyllä, syksyllä sitten kun ihmiset alkavat sairastella flunssia :D

      Poista
  2. Apua, tuo elämänmuutoskirja, oikeesti?! Tuohan on jo huolestuttavaa :(
    Kiva, että ehdit lukea 'blogilomalla', mutta toivottavasti ei ole lopettamismietteitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin! Oli tosi ikävä huomata että suurin osa ihmisistä toteaa suurimman elämänmuutoksensa olleen negatiivinen :/

      Poista
  3. Se on ihan hyvä keskittyä välillä muuhunkin kuin blogielämään :) Oletpa ehtinyt lukea paljon! Minulla on lukeminen jäänyt melko vähälle viime aikoina, iltaisin tosin on aina joku kirja kesken. Ja samaa toivon kun edellisetkin, lepää mutta älä lopeta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on nyt ollut aikaa lukea mutta silloin kun ei ole, kasaantuu juurikin iltakirjojen pinoni vuoteen vieressä :) Silloin sitä tulee aina luettua ainakin vähän :)

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ja varsinkin nuo värit :) Ihania pastelleja!

      Poista
  5. Jos yrität lopettaa blogituksen, me lukijat tulemme joukolla muiluttamaan sinut takaisin tietokoneesi ääreen! ;-)

    Suomalaisessa kulttuurissa on yhä vaan vallalla ajatus "kel' onni on se onnen kätkeköön' mikä perustuu ilmeisesti vähän samoihin asioihin joista kirjoitit trullilastussasi. Eli jos onnestaan iloitsee ääneen, joku tulee ja noituu sen pois sinulta, itselleen. Niinpä onnellisetkin kertovat kokemuksistaan valitellen ja vähätellen tietämättä toistavansa ikivanhaa kulttuurillista jo lapsena omaksuttua taikauskokaavaa. Tämänkin vuoksi itse tykkään identifioitua rajan takaa tulleisiin Karjalan evakkoisovanhempiini; karjalaisessa kulttuurissa hyveenä oli päinvastoin olla positiivinen!

    Onpas kelju keksintö kirjastolta rahastaa... Olen monesti kirjastoaiheisia lehtijuttuja tehdessäni kysynyt, kuinka suuren osan myöhästymismaksut muodostavat kirjaston budjetista mutta aina ne tädit siellä väittivät etteivät ne ole heille tulonlähde!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, ei, en ole lopettamassa mutta tunnen huonoa omatuntoa koska blogielämäni on niin epäaktiivista ja tunsin tarvetta ainakin pahoittelevaan sävyyn mainita asiasta ;)

      Ihanaa että sinulla on suvussasi toisenlainen käsite positiivisuudesta kuin mitä kollektiivisesti tuntuu muuten suomessa olevan. Minun isovanhempani ja vanhempani todellakin aivan tiedostamattaan ylläpitävät sitä sukupolvia vanhaa negatiivista taikauskokaavaa... Itse näen sen, he eivät. Jos hankin lapsia, hekin varmaan näkevät minusta sellaisia käytöskaavoja joita en itse huomaa itsestäni!

      Kirjastoasiassa kävi hyvin, muistin että olin viime kerralla pyytänyt uusimaan lainani mutta erään varauksen kanssa oli koneongelmia joten he olivat varmaan unohtaneet uusimisen. Kerroin asiasta ja sain lainani anteeksi :)

      Poista

Ilahdun kommentistasi ❤️