perjantai 22. heinäkuuta 2011

Leivonnaisia Fimo-massasta


Innostuin ostamastani askartelumassasta nyt hieman enemmänkin.

Olen aina pitänyt miniatyyreista, en varmasti ole ainoa.
On suuri harmi ettei tätä tavaraa ollut käsillä kun olin lapsi.
Jouduin silloin tekemään barbeilleni ruokia tavallisesta
muovailuvahasta joka ajan kuluessa suli ja tahmasi kaikki
paikat ja tarjoiluastiat.

Nyt kun vihdoin voin, leivoin heti prinsessakakun, suklaakakun kirsikoilla,
marenkileivoksia sokeroiduin orvokein, keksejä, mansikkakääretorttua
ja kasvisvoileipäkakkua. Hääkakkukin tuolla on.




 Unelmatorttu on yksi oikean elämän suosikeistani
joten toki piti sellainen myös massasta valmistaa.


Nyt tarvitaankin sitten enää joku pikkutyttö näille leikkijäksi.

Vai pitääköhän minun aloittaa nukkekotiharrastaminen?

Vai teenkö näistä avaimenperiä?

Ehkä tein nämä vain tekemisen ilosta :)

lauantai 2. heinäkuuta 2011

Englanninlakuhelmet


Olen netissä nähnyt kauan sitten hauskoja englanninlakukoruja
joiden muisto on jäänyt mieleeni kaihertelemaan. Eräänä
päivänä sitten ostin uunissa kovetettavaa askartelumassaa ja
ryhdyin töihin.

Nauhaa ja lukkoa näissä ei vielä ole sillä en oikein tiedä millaisen
nauhan näihin laittaisi. että ketjuako vai narua. Ja minkälaista.


Englanninlakut eivät muuten ole suosikkejani.
En voi sietää niitä mutta harva karkki on yhtä soma.

Ehkä tämän myötä alkavat kyseisiin makeisiin
 liittyvät antipatianikin heikentyä?

lauantai 12. helmikuuta 2011

Kanin vuosi!


Kiinalaisen horoskoopin mukaan Buddha kutsui hyvin
kauan sitten kaikki eläimet luokseen ollessaan lähdössä
 maan päältä, kuitenkin vain kaksitoista eläintä saapui paikalle.

 Palkinnoksi Buddha määräsi ne hoitamaan vuorollaan maan
 ja sen asukkaiden asioita, kukin kykyjensä ja luonteensa mukaisesti.

                                                                Hetki sitten alkoi kanin vuosi.


Kiinalaisen perinteen mukaisesti kani on armon, eleganssin
 ja kauneuden symboli. Kanin vuonna syntyneet henkilöt
 ovat kilttejä, rakastavia ihmisiä jotka kaihtavat vihamielisiä
tekoja ja aggressiivista käytöstä osoittaen ystävällisyyttä
ympäristölleen. He ovat viisaita, nokkelia, oikeudenmukaisia
ja vahvatahtoisia huolimatta hennosta ulkoasustaan. 

Jäniksiä ovat mm. vuosina 
1927, 1939, 1951, 1963,
1975,1987, 1999 ja 2011 syntyneet.

(Zombipupu haluaa aivoporkkanoita... Örrr...)

Tähän liittyen etsin kiivaasti sitä tutkimusta jonka mukaan
 eläinlasten katselu poistaisi masennusta ja lisäisi
 mielihyvähormonien määrää kehossa. En löytänyt sitä.

 Mutta tällainen tutkimus on olemassa, uskokaa minua. 

Oon niin söpö että oonko edes olemassa?

Juhlan kunniaksi sekä kaamosmasennuksen poistamiseksi
kuvia tältä sivustolta jossa on kaikenlaisia
muitakin reseptittömiä mielialalääkkeitä.


Syön kaikki. Kaikki mulle.


Action!





The next american top bunny model 2011


Oi ylipupu, anna minulle jokapäiväinen porkkanani, sekä jugurttinappini ja anna...

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Ekat ponit

lauantai 29. tammikuuta 2011

Kotiliesi - vanhat kannet


Kouluhommien ansiosta olen nyt joutunut jonkinverran
varastoimaan näiden vanhojen kansien kuvia koneelle.

Aika kivoja.

Luulen että nykylehdet voisivat ottaa mallia
 ensinnä siinä että olisi mielestäni todella virkistävää jos
 kansi ei olisi täynnä sisältöön viittaavaa tekstiä ja
myös tällaiset vanhat kuvitukset saisivat tarttumaan lehteen
paljon useammin kuin nykyään.

Vinot otsikot kansissa eivät
muuten johdu kuvankäsittelytaidoistani vaan otsikointi
tuolloin näytti olevan hiukan kotikutoisempaa kuin
nykyään ja monessa lehdessä tekstit menevät hellyyttävästi vinoon.



































keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Miehen hoito-opas - Olkaa tyyni


Kotiliesi 1956. Pahinta on että artikkeli on vain
puoliksi humoristiseksi tarkoitettu.


Miehen hoito

Opas aviovaimoille

Tämä opas on tarkoitettu sekä vastanaineille että niille
 jotka jo vuosikausia ovat tehneet samoja erehdyksiä ja 
ihmetelleet missä vika oikein piilee.


Hänen sielunsa liikkeet

Mies katselee toista naista. 

Muistakaa että hän olisi teistä kauhean ikävä ellei katselisi. 

Sillä sehän todistaa vain että mies on edelleen nuori ja elinvoimainen.

***** 

Te selostatte miehellenne mitä päivän aikana on tapahtunut. 
Mies murahtaa ja vaikenee. 
Sormianne syyhyttää tarttua hiilihankoon. 

Pankaa kuitenkin kädet kiltisti helmaan. 
Hän rakastaa teitä yhä. 

Mies vain pitää hiljaisuudesta. 
Ja mikä raivostuttavinta, juuri silloin kuin te haluaisitte jutella.

***** 

On syntymäpäivänne ja hän on unohtanut sen. 
Voitte olla hiukan loukkaantunut. 
Älkää kuitenkaan moittiko häntä, tunnepitoiset virstanpylväät 
eivät hänelle merkitse yhtä paljon kuin teille. 

Kun taas on hänen syntymäpäivänsä, hän ansaitsee kunnon lahjan. 
Maksakaa se käteisellä omista säästöistänne, 
ei talousrahoista, puhumattakaan että antaisitte liikkeen lähettää laskun hänelle.

***** 


Olette hiukan torailleet. 
Yö saapuu ja mies nukkuu sikeästi. 
Te heittelehditte vuoteellanne ja melkein itkette. 
Mies on itsekäs, hän ei välitä ja niin edelleen. 

Se ei ole totta. 
Miehet vain käyttäytyvät siten.
  
***** 
Kello lyö yksitoista. 
Miehenne haukottelee kuuluvasti, venyttelee ja sanoo: 
”Niinpä niin, aamun virkku, illan torkku! Se tapa talon pitää!” 

Teistä se on toivottoman typerää sillä olette kuulleet
 tämän sanonnan joka aamu koko avioliittonne ajan. 

Mutta älkää lausuko sitä ääneen. 
Useimmat aviomiehet ovat aivan tavattoman 
ihastuneita itse lausumiinsa pikku typeryyksiin.

***** 

Teille on tullut vieraita. 
Mies sanoo: 

”Kas niin eukkoseni, laitahan kahvia!” 

Tunnette itsenne tosiaan eukoksi ja haluaisitte 
tyhjentää kahvipannun miehenne niskaan. 

Älkää kuitenkaan tehkö näin sillä eukko on itse
 asiassa lempinimi, samoin kuin ”meidän mamma” ja ”aviosiippa.”

***** 

Ystävättärenne tulevat iltapäivällä kylään. 
Joko työnnätte heidät ovesta ulos ennen kuin 
miehenne palaa työstä tai varoitatte häntä etukäteen. 
Olohuoneesta kuuluva naisten rupattelu hänen työntäessään
 avainta lukkoon saa hänet raivostumaan ja ajaa miehenne ravintolaan.

 *****


Ruoho vaatisi leikkausta ja keittiön hyllykin repsottaa irti seinästä. 
Miehenne vain istuu tekemättä mitään. 
Älkää nalkuttako hänelle. 

Parempi mies toimettomanakin kotona kuin kokonaan poissa.

*****
Olette juuri valmistaneet suuritöisen aterian. 
Miehenne syö sitä hyvällä halulla. 

Älkää missään nimessä kertoko miehelle 
kuinka suuri vaiva sen valmistamisessa oli. 

Miehenne ruokavalio katoaa välittömästi.

***** 

On talvi ja jalkanne ovat kylmät kuten naisilla yleensä. 

Älkää nostako niitä miestenne säärien päälle.
 Hankkikaa kuumavesipullo.

***** 

Älkää koskaan panko hänen laatikkoonsa paitaa josta puuttuu nappi. 

Hän ei kerta kaikkiaan ymmärrä naisellista käsitystä
 jonka mukaan pyykki ja vaatteiden korjaus ovat kaksi eri asiaa.

***** 




Älkää koskaan arvostelko hänen solmioitaan
 älkääkä valitko niitä hänelle vaikka oma
 makunne on parempi. 

Solmio on miehelle tyylikkyyden huippu. 

Antakaa hänen luulla että se ilmaiseen hänen omaa persoonallisuuttaan.

***** 

Älkää myöskään koskaan parsiko hänen
 sukkiaan erivärisellä langalla. 


Voitte arvella ettei kukaan näe hänen kenkiensä sisäpuolelle mutta hän, 
miesparka on varma että kaikki näkevät hänen 
varpaansa ja saa siitä alemmuuskompleksin.

***** 

Jos miehenne niska on punainen, älkää kehoittako 
häntä siirtymään suurempiin paidankauluksiin 
sillä hän ei anna neuvollenne arvoa. 

Silti voitte tarkkailla hänen ruokavaliotaan ja verenpainettaan.

*****


Mies antaa teille joululahjaksi uuden, 
hienon pesukoneen vaikka toivoitte helminauhaa. 

Olkaa tyyni. 

Hän kuvittelee tekevänsä teidät yhtä 
onnelliseksi kuin olisi itse vaikkapa uudesta sorvista lisävarusteineen.

***** 

Kun olette vilustunut mies toteaa teille ”voi sinua.”  

Mutta kun hän on vilustunut on se maailman loppu. 
Hän tarvitsee kuumemittarin, lisää pieluksia, 
kuumaa juotavaa ja kellon vuoteensa viereen. 

Muistakaa että kun mies on sairas on tauti aina erittäin vakava.

***** 

Hän tulee kotiin ja kysyy mitä on päivälliseksi. 
Vastaus on lihapullia. 
Mies pahastuu sillä hän oli toivonut kanaa. 

 Kun hän pohtii asiaa on hän melko varma että te 
kaiken aikaa tiesitte hänen toivovan kanaa mutta 
ilkeyttänne ette niin tehneet. 

Teidän olisi siis pitänyt heti aamulla kertoa miehelle 
että valmistatte lihapullia. 

Näin mies välttyy pettymyksiltä.

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Arjen kuvia; kotiliedet, maalaukset ja ötökät




Sillä on liikaa projekteja.


Ja töitäkin...


Tässä kuvassahan siis kultakuoriaiset (kielet huulia lipoen) ovat
 menossa syömään kirvoja jotka nukkuvat.

Pahaa-aavistamattomista kirvoista pari pullukkaa on herännyt
 kun pari vielä nukkuvat.

Pääsivät karkuun kuitenkin.

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Parit jädet - XL ja Donna


Näistä jätskeistä löysin mainospätkänkin.
 "Iso XL ja ihana Donna, vastaansanomattoman hyvää!"

 Tällä videolla  Donna ja XL tapaavat.
 Näin vuonna 1993.

Kuka muistaa?

lauantai 23. lokakuuta 2010

Alushameita, vintagelaukku ja finlayson-löytö


Viimeaikoina on käynyt todella hyvä tuuri alushamerintamalla.

Löysin äidinmummolani vintiltä kaksi äitini vanhaa alushametta.

Nämä ullakon kylmäsäilytyksessä siis viimeiset 40+-vuotta!

Edelleen priimakunnossa, toisen kuminauha vain
 kaipasi vaihtamista. Puuvillaa ja pitsiä. 


Alushame nro. 3 löytyi kotipaikkakuntani uudehkosta
 läjäkirppiksestä joka onkin mielenkiintoinen paikka.

Vanha puutalo jonka seinälautojen väleissä vähintään 3cm
rakoja ja se on kasattu täyteen ilmeisesti kuolinpesistä ostettua
 tavaraa. Voit avata ja penkoa kamaa mustista jätesäkeistä ja
 yhdestä sellaisesta satuin löytämään tämän numero kolmosen.

Oikein kaunis tehdasvalmisteinen tyllialushame jonka
tylliosuus on hennosti lilahtavaa mutta kuitenkin
niin vähän että sitä ei helposti huomaa. Tästä olen
iloinen! Kuin uusi ja täydellisen sopivan muhkea.

Ostin myös eurolla nailonsukat ja tässä kanankoipeni. 

Minun piti pukea ne päälle tuolla tavalla lattialla 
sillä pelkäsin että muuten ne repeytyvät ja otin 
tällaisen taidekuvan. Nuo ovat muuten lempikenkäni.


Laukunkin ostin. Maksoi yhden euron. On mukavaa olla
tällainen kirpputoriasiakas sillä suureenkin shoppailuun
saa kulutettua maksimissaan kymmenen euroa rahaa,
jos sitäkään. Ja se hyvien löytöjen ilo on omaa
luokkaansa.

Tässä kuvassa laukku näkyy hienona jollaiseksi sen laitoin.

Ostaessani se oli melkein kaksinkerroin, aivan harmaa pölystä
ja rutussa. Näin kuitenkin sen potentiaalin ja kotona tungin
laukun niin täyteen kostutettua sanomalehtipaperia kuin
sinne mahtui. Seisoin jopa veskan sisällä jotta tiiviys olisi
maksimaalinen. 

Kun laukku oli hetken saanut oieta,
olivat rypyt ja vekit poissa, laukussa raikas tuoksu
Ja lopputulos oli aivan kelpo.


Ilahduin myös kun löysin aivan uuden ja avaamattoman
 Finlaysonin pussilakanan kolmella eurolla. Mitenköhän joku on
 malttanut hautoa tällaista avaamattomana kaapissa monta
vuosikymmentä?

Minun onnenihan se oli.

Kangas on nimeltään "Ruusu"
tai mahdollisesti huhupuheiden mukaan "Ruusunen." 

 Tämä on ruskeavalkoinen mutta olemassa tätä kangasta
on ollut myös valkovihreänä, sinivalkoisena, punavalkoisena,
oranssina, keltaisena... Inkerin arkistot retrolle-nimisessä
facebook-ryhmässä on valkovihreästä kuva ken sellaisen
tahtoo nähdä.