Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vintagetyyli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vintagetyyli. Näytä kaikki tekstit

maanantai 25. marraskuuta 2013

"Marjan Chymos vangitsee."


Jotkut vielä muistavat Chymoksen makeiset.

Chymos sulautettiin Cloetta-Fazeriin ja se oli sen lorun loppu.

Mutta Chymoksen alkuaikoina ei todellakaan tehtailtu makeisia vaan viinaa!

Eikä vain mitä tahansa viinaa vaan tällaisia hienoja juomia kuten likööreitä
kauniissa pulloissa hienoine mesimarjaisine sisältöineen.






Chymos nimenäkin viittaa siihen mistä yrityksen tuotanto
 alkoi, kreikankielinen sana Khymos kun merkitsee juomaa.

Nykyään tämänkaltainen alkoholimainonta olisi aivan täysin
 kielletty, niin kauniin elegantisti kun näistä pulloista puhutaan.

Alkoholilla taisi olla tämän mainoksen julkaisuaikoina nykyistäkin
 pahempi maine joten ihmekös tuo jos mainonnassa piti painottaa
 pullon ulkoasua.

Ja tuo "raikkaan kirmakka," - siinäpä sanayhdistelmä
joka pitää ottaa ihan omaan arkielämään käyttöön.

perjantai 18. lokakuuta 2013

Pin-up ennen ja jälkeen


Olenkohan kirjoitellut kuuluisasta mainospiirtäjä Gil Elvgrenistä ennen?

Hetkinen, selasin arkistojani ja tokihan olen, täällä
 
Tuossa samaisessa linkissä sivuankin
 itse aiheen syntyjä syviä, lukaiskaa
jos kiinnostaa.
 
 Ja se aihe! 
 
Pin-up-maalaukset joiden eräs kuuluisa luoja Gil oli. 
 
Näitä kaunisvärisiä vähäpukeisia pin-up-tyttöjä näemme nykyään jo jopa
niinkin erikoisessa yhteydessä kun keittiön sisustustavaroissa, piparipurkeissa
ja jääkaappimagneeteissa. Ja tänään he näkyvät vaihteeksi täällä. Mutta ei ihan 
perinteisessä muodossa sillä nyt omasta mielestäni huippumielenkiintoisesti
 alla olevat kuvat esittävät totuuden itse kuvien takaa.

Katsokaa itse. Aikansa photoshop in action (ja 
huomioikaa toki myös naisten kauniit alusasukerrat.)
 
 
















tiistai 16. heinäkuuta 2013

Suloista Siloa kerrakseen


Kukaan vanhoja suomalaisia naistenlehtiä lukenut
ei ole voinut välttyä Turkulaisen Silo - trikoo 
ja "muotiatelieri"-tehtaan mainoksilta.


Silo toteaa mainoslehtisessään: 

"Kun kutomateollisuuden tuotteita ruvettiin maassamme valmistamaan,
jähmettyi tuotanto yksitoikkoiseksi massavalmistukseksi. Tuotteet olivat lujia 
ja huokeita mutta ne eivät ostajia tyydyttäneet, ne eivät olleet kauniita

Trikooalalla ovat keinosilkin alati parantuessa mahdollisuudet ja yleisön
 vaatimukset alati kasvaneet.  Näitä mahdollisuuksia hyväksi käyttämään 
perustettiin Turussa vuonna 1928 Kudos OY Silo joka nuoresta ijästään 
huolimatta on maamme tunnetuimpia alallaan."


Ylpeästi todetaan seuraavaksi että menestyksen takana ovat
onnistuneet mannekiininäytökset sekä Silon omat kuosit mutta
luonnollisesti myös laatu ja hinta

Tehtaan perusti kauppaneuvos August Laurén (1897-1953.)


 Silo ei turvaudu vain sulosanoihin vaan esittelee 
esitteessään tehtaansa toimintaa joka kaiketi kiinnostaa
myös joitakuita nykynaisia. Siis lehtisessä eteenpäin.

"Työ alkaa langasta. Se ostetaan valmiina, osittain kotimaasta
mutta useimmin ulkomailta. Silkin ja useiden muotikudosten 
valmistukseen tarvittavia erikoislankoja ei saa suomesta. 

Eniten käyttää Silo keinosilkkiä mutta myös puuvillaa, 
villaa, angora-villaa, vistraa...

Silossa valmistetaan myös hyvää, tiivistä Charmeuse-kudosta.

Joka myyntikaudeksi tulee jotakin uutta!"


"Kuosien ja laatujen ohessa myös hinta on Silossa saanut aina huomiota 
osakseen, ja tämän määrätietoisen pyrkimyksen tuloksena Silon 
viimeaikaiset kauneimmatkin uutuudet ovat hinnaltaan varsin edulliset.

Niinpä himmeästä kuparisilkistä kudotusta, viimeisten 
muotivaatimuksien mukaisesta mattacrepistä valmistetut 
alusvaatteet, puvut ja puserot ovat aivan hämmästyttävän huokeat!


"Kun kankaat on kudottu, ne tarkastetaan erittäin huolellisesti.

Jos jossain kohtaa on lanka katkennut, korjaa tarkastaja 
viallisen paikan käsin, tehden siihen samanlaisen
 silmukan kuin mitä konekin tekisi. 

Tämän jälkeen seuraa värjäys, Silon värikartoissa on lähes
sata erilaista vivahdusta. Sitten trikookankaat mankeloidaan ja jo odottavat 
leikkaajat päästäkseen paloittelemaan kankaat  alushameiksi, leningeiksi, 
housuiksi tai yhdistelmiksi joita sitten kauppiaat myyvät ympäri maan. 

Monilla tahoilla odotetaan mielenkiinnolla Silon uutuuksia.
 On totuttu ettei Silolta tule milloinkaan kilpailijoitten tuotteiden
 jäljittelyitä vaan aina on jotain ennen näkemätöntä.

 Usein kauniimpaa kuin on osattu odottaakaan!"


Esite kuvailee miten kaikkein pyhimmässä, kuosien suunnitteluosastolla
asut kaavoitetaan elävien mallien päällä jonka jälkeen kone leikkaa
20-30 kaavanmukaista kangaskappaletta kerrallaan valmiiksi.

"Erikoiskonein kappaleet saumataan ja ommellaan yhteen.

Hienoin konein suoritetaan koristekirjonta "brodeeraus," eräs koristelutapa
on myös "applikaatio," kukka- ym. koristeitten muovaileminen värikkäistä
päällekkäin ommelluista tilkuista. 

Trikootuotteiden viimeistelyssä tarvitaan paljon käsityötä, tärkein 
näistä on päättely jonka näemme yllä olevassa kuvassa."


"Viimeisenä työvaiheena on silitys joka sekin tapahtuu käsin ja erityisen
huolella. Mutta ovatpa silittäjätytöt niin tottuneita ohuimmankin crepin 
käsittelyyn että kappale varmasti kyllä saa oikean muotonsa. 

Sen jälkeen osa tavarasta pakataan varastoon pahvirasioihin,
muutamat arvokkaimmat valmisteet kukin erikseen n. s. 
lahjapakkauskoteloihin. Ja sen jälkeen ovatkin Silo-tuotteet 
valmiita jättämään syntymäsijansa."


Silo menestyi pitkään. 

Loppunsa tehdas kohtasi vasta
vuonna 1986 jolloin se meni konkurssiin.

Vaikka Suloinen Silo on siirtynyt tehdastaivaaseen, kuullaan tässä 
blogissa Silosta vielä toisenkin kerran. Sikseen kauniita kun
ovat yrityksen kuvastot. Onko teillä Silomuistoja?

maanantai 29. huhtikuuta 2013

1950-luvun varoitusopas lapsille


Löysin tämän amerikkalaisen 1950-luvun lapsille
tarkoitetun virallisen ja aikanaan kouluissa jaetun varoitusoppaan
teksteineen netistä. Ja koska nämä oppaat menneiltä ajoilta herättävät
yleensä kiinnostusta, arvelin että ehkäpä nytkin. 

Mitä olette mieltä? 

Minun mielestäni tämäntyylinen varoituslehtinen on oikealla asialla. 

Suoraan sanottuna monesti uutisia tai naisvaltaisia keskustelufoorumeita lueskellessani ajattelen että lapsia paapotaan ja asioita kaunistellaan heille aivan liikaa. Pohditaan kiertoilmauksia joilla lapselle voisi vihjata vaikkapa miksi tikuilla ei saa leikkiä. 

En itse usko että lapsi menee rikki jos heille puhutaan kuolemasta tai onnettomuuksista lapsen
 iän huomioonottaen mutta silti rehellisesti. Lapsen maailma on niin erilainen, tekojen peruuttamattomuutta
 voi olla hyvin vaikea käsittää. Eikä niitä käsitetä ainakaan silloin jos aikuinen kieltää kivoja asioita niin laveasti ettei lapsi ymmärrä vaaraa. Tarpeettoman julma ei saa olla ja lapsen kehitysaste on
otettava lukuun kun asioista kerrotaan mutta turha kaunistelu pois.

Näiden kuvien sanoma on pohjimmiltaan aika karmea. Ja joskus, jossain vaiheessa lasten on opittava että elämässä on karmeita asioita. Vaikka vanhemmasta tuntuu pahalta kertoa lapselle ikävistä asioista on se minusta tehtävä sillä vanhempi ei voi olla aina suojelemassa lastaan. Asioista on kerrottava, pelottavistakin asioista. Koska pelottavia asioita tapahtuu.

Tiedän onnettomuuden jossa perheen kaikki lapset kuolivat tulitikkuleikkien seurauksena.
Kenties tämänkaltaisen oppimateriaalin ansiosta edes muutamalta vastaavalta
 onnettomuudelta vältyttäisiin nykyaikanakin?


"Jarrut kirkuvat..! Mutta liian myöhään. 

Tommy on rampautunut iäksi."



"Kun Erik pyöräilee yli raiteiden ovat hänen ajatuksensa 
pesismatsissa eikä junassa ja hän kuolee välittömästi."



"Pyöräilijäpoika osuu vanhukseen ja 
vanhus vammautuu hyvin pahasti."


"Tyhmässä kilpailussa Jan menetti 
jalkansa ja Joelta puhkesi silmä."

"Maria joutui sairaalaan, hänen jalkansa murtui pahasti.
 Anna kärsi pitkään kivuliaista vammoista."


"Puhdas ihme pelasti kadulle varomattomasti rynnänneen 
Elisabethin mutta hän joutuu olemaan
 kokovartalokipsissa pitkän, pitkän aikaa."


"Älä milloinkaan leiki hylättyjen jääkaappien sisällä! 

Niistä voi tulla hautasi."

"Elmerin pyörä murskaantui rekan alle ja jälleen 
ennen täysin terve poika rampautui koko loppuiäkseen."


"Kun menet teatteriin tai minne tahansa julkiselle paikalle ja vieras ihminen tulee luoksesi tarjoten makeisia tai pyrkii koskettelemaan sinua, mene välittömästi teatterivalvojan tai muun vastuullisen aikuisen luo kertomaan asiasta."


"Älä milloinkaan koske sinulta kiellettyihin
 pulloihin tai kemikaaleihin. 

Näin voi käydä sinulle."


"Älä milloinkaan sido leijan naruasi 
metallilangasta vaikka se onkin vahvaa. 

On totta että moni lapsi, aivan samanlainen kuin sinä, 
on kuollut ikiajoiksi sidottuaan leijaan narun sijasta metallilangan."


"Estääksesi vaaralliset tulipalot

-Älä ikinä leiki tulitikuilla
-Jos sytytät leirinuotiota, varo etteivät vaatteesi osu tuleen
-Älä rakenna nuotiota rakennusten viereen
-Älä jätä tulta ikinä valvomatta
-Pidä aina vettä ja lapio nuotion vieressä


"Tämä lapsi piiloutui lehtikasaan ja 
kuoli kun auto ajoi hänen ylitseen."


"Tämä hauska leikki ajotien lähellä päättyi toverin kuolemaan."

*

(Ps. Muistanette oppaan työnantajille joka käsitteli sotien aikaista naistyövoimankäyttöä.
Löysin Citypulun blogista asiaa sivuavan mielenkiintoisen kirjeen joka kertoo mitä
 suomessa tapahtui työskenteleville naimisissa oleville naisille miesten
palattua sodasta. Kurkatkaa toki.)

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Vanhan piian tarina


Kotilieden kirjoituskilpailun voittosatoa elokuulta 1963 edelleen.

Osa yksi on tässä.


TOINEN PALKINTO

"En osannut sanoa aamenta oikealla hetkellä"

*

Kyllä sitä saa joskus katua kun ei sano aamenta oikealla hetkellä.

Tässä nyt istun ikäneitona, vanhana ja harmaana käsitöitteni ja kudonnaisteni keskellä.
Ei silti ettei ottajia olisi ollut, mutta minulle oli olemassa vain Mikko.

Pidimme yhtä kansakoulusta lähtien. Oli selvää, että kerran emännöisin Naapurirannassa.

Keväällä 1926 kiirehti Mikko kihlaustamme kun hänen äitinsä halvaantui. Mikko loukkaantui suunniltaan kun minulla oli silloin niin kiireellisiä kutomisia, etten muka ehtinyt ajattelemaankaan häitä ennen syksyä.

Koko kesänä ei hän käynyt rannassamme.
Minun siellä käydessäni han valitti kiireitä, ei ehtinyt käymään.

Vasta elokuisena kuutamoiltana kolahti airo tutusti.
Kaivattu vene solui rantaan.
Rakas oli tulija.

 Kiusoittelin kuitenkin: "Etpäs malttanut pysyä poissa?"
Iloisena hän yhtyi leikkiin: "Joko on kankaasi kudottu?"
"Jo, Montakin." Vastasin.

"Sano sitten heti, kyllä tai ei." hän sanoi yhtäkkiä vakavasti.
"Mitä suotta hätäilet, ei minulla mitään kiirettä ole," vastasin nauraen. 

Silloin hän painoi lakin päähänsä, sanoi:
"Hyvästi. Mieti sitten lopun elämääsi." 

Ja lähti - Taakseen katsomatta.

Yritin huutaa hänen peräänsä, mutta vene loittoni vihaisin vedoin.

Uskoin hänen vielä tulevan.

Silloin olisin ollut valmis vastaamaan kyllä, mutta hän ei tullut koskaan.

 Kaksi viikkoa myöhemmin hän kihlasi kotitalousharjoittelijansa.

Katkerana olen katsellut vuodesta toiseen Naapurirantaan,
jossa lapsiparvi on kasvanut aikuiseksi. 

Minun paikallani astelee toinen nainen, jolla oli liukkaampi kieli sanomaan "Juu'u."

Kaisu

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Hienon naisen opas 3. Vinkkejä sinkkunaisille vuodelta 1938



Pukeudu loppuun saakka aina buduaarissasi säilyttääksesi mystillisyytesi.

Ole valmiina lähtöön kun treffikumppanisi saapuu. 
Tervehdi häntä hymyn kera.

Älä pidä miestä odottamassa!


Miehet eivät pidä tytöistä jotka lainaavat 
heidän nenäliinojaan ja tuhraavat ne huulipunalla. 

Maalaa vain yksityisesti tilassa jossa kukaan ei näe sinua!


Älä milloinkaan istu nolostuttavissa asennoissa. 
 Äläkä ikinä näytä kyllästyneeltä vaikka olisitkin. 

Ole valpas ja jos sinun on välttämättä pureksittava purukumia 
(ei suositeltavaa), tee se hiljaisesti suu kiinni.


Jos rintaliivien käyttö on kohdallasi aivan välttämätöntä, 
muista myös sellaisia käyttää. 

Älä tunge paidanhelmaa rumasti vyötärönauhan sisään ja 
pidä huoli että sukkasi eivät ole rypyssä.


Älä koskaan käytä auton peiliä tarkistaaksesi meikkiäsi! 

Mies tarvitsee sitä ajaakseen ja miestä ärsyttää erittäin paljon jos
 hän joutuu kääntymään ympäri ja katsomaan peilin puutteessa taakseen.


Riehuvat tytöt eivät koskaan vetoa herrasmiehiin. 

Äläkä puhu tanssiessasi. 
Kun mies tanssii, hän tahtoo tanssia eikä lörpötellä.


Älä milloinkaan ole ylituttavallinen seuralaisesi kanssa julkisesti.

 Avoimet kiintymyksenosoitukset osoittavat huonoa makua
 ja ne nolaavat ja nöyryyttävät miestä.


Älä ole ylitunteellinen tai yritä saada miestä sanomaan jotain 
sellaista jota hän ei halua koettamalla vaikuttaa hänen tunteisiinsa. 

Miehet inhoavat kyyneliä, erityisesti julkisilla paikoilla.


Älä ole tuttavallinen tarjoilijamiehen kanssa kertoillen jostakin
 hauskasta sattumuksesta jollainen sinulla oli joskus ilman seuralaistasi. 

Mieskumppanisi ansaitsee kaiken huomiosi yksinoikeudella.


Älä puhu vaatteistasi tai kerro seuralaisellesi uudesta asustasi. 

Miellytä ja imartele miestä puhumalla aiheista joista hän
 haluaa puhua ja jotka ovat miehen mielestä kiinnostavia.


Älä juo liikaa. Mies odottaa sinun ylläpitävän 
hienostuneisuuttasi ja omanarvontuntoasi yllä koko illan. 

Alkoholi joskus tuntuu tekevän naisista nokkelampia
 mutta useimmista tytöistä tulee vain hupsuja.


Älä milloinkaan käyttäydy silmiinpistävän vapaamielisesti muita miehiä kohtaan. 

Viimeinen pisara on jos sammut liiasta alkoholista. 

Tuolloin seuralaisesi sulkee oven takanaan etkä 
tule näkemään miestä enää milloinkaan!